Naisten asema ottaa takapakkia

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Meillä Suomessa 100-vuotisjuhlavuotta sävyttää ylpeys sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kansainvälisessä vertailussa olemme maailman kärkikastia ja yhteiskunnassa suurin osa lasikatoista on jo onnistuttu rikkomaan. Lasikattoja rikkovat pioneerit ovat tärkeitä esikuvia ja merkki yhteiskunnan kehittymisestä, mutta emme saa unohtaa sitä arkea, jota monet naisista joutuvat päivittäin elämään.

Suomi on EU-maiden kärkeä useimmissa tasa-arvotilastoissa, mutta valitettavasti olemme myös kärkimaiden joukossa, kun puhutaan työn sukupuolettuneisuudesta tai perheväkivallasta. Erityisesti naisiin kotioloissa kohdistuvan väkivallan kitkeminen vaatii vielä paljon tekoja. Läheisensä pahoinpitelemäksi joutuu liian moni nainen ja lähisuhdeväkivalta on 100-vuotiaan Suomen vakava ihmisoikeusongelma, joka vaatii paljon työtä ja asenteiden korjaamista.

Suomi ei olisi nykyisen kaltainen pohjoismainen hyvinvointivaltio ilman jatkuvaa työtä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi meillä ja maailmalla. Populistien ja konservatiivisten voimien nousu on ollut viime vuosina globaali trendi, mikä on johtanut myös näkyviin takaiskuihin naisten oikeuksien puolustuksessa. Elämme kriittistä aikaa, jolloin sukupuolten tasa-arvoa ei voi tuoda liikaa esille.

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump alkoi ensi töikseen uhkaamaan naisten seksuaaliterveyttä kieltämällä aborttineuvonnan Yhdysvaltojen rahoittamilta toimijoilta. Kuva presidentistä allekirjoittamassa määräystä miespuolisten avustajien ympäröimänä on kuin surullinen maalaus niistä arvoista, joihin Yhdysvaltojen uuden hallinnon politiikka nojaa. Trumpin määräyksellä tulee olemaan hintansa, joka maksetaan kehitysmaissa ihmishenkinä synnytyksissä ja vaarallisissa aborteissa.

Venäjällä puolestaan duuma kevensi alkuvuodesta perheväkivallasta annettavia rangaistuksia. Uusi laki käytännössä dekriminalisoi perheväkivallan tekemällä siitä vain “hallinnollisen rikkeen”. Naisiin kohdistuvan väkivallan on raportoitu lisääntyneen räjähdysmäisesti heti lain hyväksymisen jälkeen.

Venäjän ja USAn toimet ovat suoraan sanoen järkyttäviä ja naisten asema kansainvälisesti on entistä heikompi. Kehittyvissä maissa, etenkin Afrikassa ja Lähi-idässä liian moni tyttö päätyy lapsiavioliittoon tai raiskauksen uhriksi, jolloin mahdollisuudet kouluttautua, hankkia kunnon työpaikka ja osallistua yhteiskunnan toimintoihin heikkenevät merkittävästi. Seksuaaliterveys ja -kasvatus on puutteellista ja monet tytöt joutuvat luopumaan lapsuudestaan liian aikaisin, usein kohtalokkain seurauksin.

Suomen kehitysavun ensimmäinen painopiste on naisten ja tyttöjen aseman edistäminen. Meillä historia on osoittanut tasa-arvon tärkeyden, mutta maailmassa on liian harvoja Suomen kaltaisia maita, joille naisten ja tyttöjen asema on etusijalla. Yhdysvaltojen suunnanmuutos naisten ja tyttöjen oikeuksien ajamisessa on iso menetys niin poliittisesti kuin rahoituksenkin kannalta. Trumpin hallinnon toimiin on jo vastattu Hollannin käynnistämällä She Decides -aloitteella, jolla tähdätään USAn jättämän rahoitusaukon paikkaamiseen naisten ja tyttöjen oikeuksien tukemisen varmistamiseksi. Painetta poliittisen tuen ja rahoituksen varmistamiseksi on luotava myös EU:n suuntaan. Kyse ei ole mistään kevyestä asiasta, vaan satojen miljoonien naisten ja tyttöjen oikeudesta elää omaa elämää.

Suomi on mukana She Decides -aloitteessa ja keskittää kehityspolitiikan voimavaroja entistä enemmän naisten ja tyttöjen aseman viemiseksi eteenpäin. Askeleet ovat välillä pieniä, mutta välttämättömiä maailmassa, jossa niin moni haluaa kävellä taaksepäin. Pienikin teko voi pelastaa lukemattomien naisten ja tyttöjen tulevaisuuden.

Lenita Toivakka
Lenita Toivakka (kok.) on kansanedustaja, maakuntavaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu.

Leave a Comment