Näin sivistys kuuluu kaikille

Akavan Suomi 100 -juhlavuoden teemana on Sivistys kuuluu kaikille. Akava nostaa juhlavuoden aikana esiin eri näkökulmia sivistykseen.

Sivistysteeseissä kiteytyvät näkemyksemme sivistyksen laajasta merkityksestä. Teesit julkaistiin toukokuussa Akavan liittokokouksen yhteydessä. Teesit ovat ripoteltuna tässä kirjoitukseni sisällä.

Matka 

Ymmärrys mistä tulemme auttaa arvioimaan tulevaa.

Mahdollisuus 

Voimme kouluttautua, työllistyä ja osoittaa taitojamme.

Kuoliko sivistys? Onko Suomi vielä sivistysvaltio? 

Perinteinen Suomi Areena kokoaa eri toimijat keskustelemaan ajankohtaisista asioista Poriin heinäkuussa. Akavan omassa tilaisuudessa keskustelemme siitä, onko Suomi vielä sivistysvaltio.

Paneelissa pohditaan, mitä sivistys on ja millä mittareilla sivistystä voidaan tarkastella. Vaikuttaako sivistykseen esimerkiksi huippututkimuksen määrä, ylioppilastutkinnot, nuorten lukutaito, nuorten käyttämien digitaalisten palvelujen määrä, työttömyys, nuorten syrjäytyminen tai terveyserot? Mukana keskustelussa ovat kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä,  pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä ylioppilastutkintolautakunnasta ja professori Juho Saari Tampereen yliopistosta.

Luovuutta

Annamme tiedolle ja taiteelle siivet.

Virtaa 

Tiedonhalu vie meitä eteenpäin.

Ajattelukykyä

Tunnistamme muitakin sävyjä kuin mustan ja valkoisen.

Sivistys ei ole vähäpätöinen asia

Opetus- ja kulttuuriministeriön aloittama korkeakoulutuksen visiotyö tavoittelee kansallista visiota korkeakoulutuksesta. Korkeakoulutuksen kehittäminen ei ole Suomen näkökulmasta mikä tahansa visiotyö. Siinä pitäisi luoda tavoite sille, miten koulutamme osaavimmat tekijät työelämään ja teemme ensiluokkaista, uutta luovaa tutkimusta. Lisäksi tulee määrittää, kuinka saada kaikki mahdollinen osaaminen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista yhteiskunnan eri osa-alueiden käyttöön.

Akava on asettanut tavoitteeksi, että puolella suomalaisista työelämässä olevilla tulisi olla korkeakoulututkinto. Meillä on paljon kirittävää, sillä osuus on nyt 39 prosenttia. Olemme jääneet jälkeen jopa monista kehittyvistä maista. Tutkinto ei kuitenkaan ole kaiken osaamisen mittari. Huolestuttavaa kuitenkin on, elleivät tutkinnot edistä sellaisen osaamisen kehittymistä, joka käy työmarkkinoilla kaupaksi ja tuo Suomeen työtä ja hyvinvointia. Korkeakoulutuksen visioon kuuluu myös, että huolehditaan lukiokoulutuksestamme, jotta osaavaa nuorisoa riittää korkea-asteelle.

Yliopistojen vaikutus Suomen talouteen arviolta 14,2 miljardia euroa 

Suomalaisten yliopistojen taloudelliset vaikutukset Suomen talouteen on arvioitu. BiGGAR Economicsin mukaan yliopistojen toiminta kytkeytyy noin 14,2 miljardin euron bruttoarvonlisään Suomen taloudessa.  Kyseiset luvut julkaistiin kesäkuussa. Yliopistojen toiminta ylläpitää ja siihen linkittyy Suomessa noin 136 000 työpaikkaa. Nämä ovat 6,6 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen ja 5,5 prosenttia suhteessa työllisiin.

Sivistys, koulutus, osaaminen ja niiden vaikutus Suomen elinvoimaisuuteen on aivan keskeinen asia. Suomi Areenan yhteydessä julkaisemme Akavan teettämän kyselyn tulokset sivistykseen liittyen. Kysyimme mitä akavalaiset ja muut palkansaajat pitävät tärkeimpänä suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa, mitkä ovat merkittävimmät uhkat sivistysyhteiskunnalle ja mitkä piirteet kuvaavat sivistynyttä henkilöä.  Näistä keskustelu jatkuu Porissa Suomi Areenalla. Ja loppuun vielä sivistysteesit numero 6 ja 7:

Hyvinvointia

Huolehdimme jokaisesta.

Avarakatseisuutta

Se on suvaitsevaisuuden, vastuullisuuden ja tasa-arvon perusta.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Sture Fjäder
Sture Fjäder on Akavan puheenjohtaja.

Leave a Comment