Muovipussi ja meri

Tänään vietetään maailman merien päivää, jonka tämänvuotisena teemana on ”Healthy Oceans, Healthy Planet” – Terveet meret, terve planeetta.

Maailman meristä suomalaisia lähinnä on Itämeri, jonka hyvinvoinnin eteen tehdään jatkuvasti töitä yhdessä alueen muiden maiden kanssa. Jokakesäiset sinilevähavainnot ja Itämeren ravinnekuormitus ovat ongelmia, joihin etsitään ratkaisuja vuodesta toiseen. Samanaikaisesti etsitään keinoja vähentää mereen päätyvää jätettä, jotta meren saastuminen saataisiin pysäytettyä.

Tutkimusten mukaan 80 % kaikesta mereen päätyvästä roskasta on peräisin maalta ja jopa 56 % kaikesta Itämereen päätyvästä roskasta on muovia. Muovijäte hajoaa hitaasti, ja hajotessaan se usein muuttuu myrkyllisiksi hiukkasiksi, jotka näkymättöminäkin vaarantavat vesistöjen ja vesieliöiden terveyden.

Ratkaisuna EU on vuodesta 2015 asti pyrkinyt rajoittamaan muovipussien käyttöä jäsenmaissaan ympäristön suojelemiseksi. Tilastot kertovat, että kertakäyttöisiä muovipusseja käytetään asukasta kohti jopa liki 500 kappaletta vuodessa, ja suuressa osassa EU-maista muovipussit ovat maksuttomia, eikä niitä valmisteta kierrätysmuovista. Tavoite onkin, että muovipussien käyttö vähenisi EU-maissa 40 kappaleeseen asukasta kohti vuoteen 2025 mennessä.

Suomi on kuitenkin muovipussitilastossa positiivinen poikkeus: meillä kertakäyttöisiä muovipusseja käytetään asukasta kohden vain neljä kappaletta vuodessa, ja useamman käyttökerran muovipusseja 76 kappaletta vuodessa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa suuri osa muovikasseista on maksullisia, mikä osaltaan hillitsee kassien hamstraamista ja kestokassien kulutus on selkeässä kasvussa.

Vaikka muovipussitilastoissa pärjäämmekin, ei se tarkoita, etteikö meillä olisi edelleen tsempattavaa sekä muovin kulutuksen vähentämisessä että etenkin muovin kierrätyksessä. Merissä kelluvasta roskasta on muovipusseja reilut 3 %, ja muu muovisaaste koostuu esimerkiksi pakkausmuovista ja pullonkorkeista – kaikki sellaista jätettä, jonka voisi mereen nakkaamisen sijaan helposti kierrättää.

Suomessa on vuoden alusta asti ollut mahdollista kierrättää muovipakkauksia 500 keräyspisteessä ympäri maata. Näin arvioidaan saatavan talteen vajaa viidennes kaikesta käyttämästämme muovista. Erityisen tärkeää olisikin nyt kääntää fokus siihen, että muovin kierrättäminen olisi mahdollista yhä useammassa paikassa, ja että muovijätettä saataisiin kiertoon yhä enemmän. Samanaikaisesti olisi hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka paljon pakkausmuovia todellisuudessa tarvitaan ja miten paljon sitä kulutetaan; moneen kertaan yksittäispakatut tuotteet eivät ole kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto.

Muovin kierrättämisen lisäksi laajempia kierrätysmahdollisuuksia tarvitaan myös kaikelle muulle jätteelle. Monilla kerrostaloalueilla kierrätysmahdollisuudet ovat jo loistavat, mutta omakotitalojen osalta tarvittaisiin innovatiivisuutta ja helppoja ratkaisuja. Turhan monelle roskien kuljettaminen mahdollisesti usean kilometrin päässä sijaitsevaan kierrätyspisteeseen on ylitsepääsemätön kynnys.

Jokohan pian saisimme lajittelulokerot tai vastaavat omakotitalojen jäteastioihin, joista kuljetusauto voisi ne helposti kumota kuljetusauton vastaaviin lokeroihin?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä on kansanedustaja (kok.)


Leave a Comment