Millaisen periaateohjelman kokoomus tarvitsee?

Kokoomuksen puoluetoimisto on haastanut jäsenensä ideoimaan puolueen uudistuvaa periaateohjelmaa – sen sisältöjä ja laatimisen tapaa. Nettisivuille on avattu paikka omien ”toteutusideoiden” esittämiselle. Edessä on kutsun mukaan puolentoista vuoden savotta. Hyvä, että puolueen satavuotisen historian kunniaksi ajateltu prosessi on saatu liikkeelle ja juhlavuoden valtuuskunta vastuutettua työn ohjaamiseen.

Kokemuksesta tiedämme, että prosessi ei tule olemaan helppo. Harrastuneisuutta arvojen ja periaatteiden pohdintaan ei juurikaan ole ollut näkyvissä puolueaktiivien parissa eikä rakenteitakaan, esim. ohjelmatoimikuntaa, ole oikein ollut työtä fasilitoimaan. Politiikan tantereilla kokonaisvaltaiset ideologiat ovat joutuneet sivuraiteelle asia- ja tapauskohtaisen harkinnan tieltä, pragmaattiselta päälle kaatuvien tilanteiden manageroinnilta. Pitkä hallitusvastuu on osaltaan merkinnyt periaatteellisemman ajatustyön eroosiota. Tarve ideologiselle keskustelulle kyllä mainitaan esim. jäsenkyselyissä hyvinkin usein, mutta yritykset sen käymiseen typistyvät yleensä puheeksi aatepoliittisen keskustelun tärkeydestä, ei sen sisällöstä.

Miten innostusta ohjelmatyöhön voitaisiin sitten lietsoa? Mielestäni olisi tärkeää, että uuden ohjelman tekemisessä ei lähdettäisi nykyisen, vuonna 2006 hyväksytyn ohjelman sisällöistä ja esitystavasta. Jokainen voi tykönään miettiä miten suuri ohjausvaikutus nykyisellä ohjelmalla on ollut puolueen kannanmuodostukseen käytännössä. Kuinka usein periaateohjelmaan viitataan? Kuinka moni sen on lukenut, kuka sen sisältöjä muistaa? Hienosti voisi kysyä: onko periaateohjelma integroitunut puolueen strategiseen suunnitteluun ja johtamisjärjestelmään? Ja jos ei, niin kannattaisiko kokemuksesta ehkä jotain oppia, tehdä jotain toisin?

Jyrki Katainen piti puheenjohtajan ominaisuudessa ohjelman arvoja kiitettävästi yllä omissa puheissaan varsinkin jäsenistölle suunnatuissa tilanteissa. Monesti kuulimme, miten kannustavuus, sivistys, suvaitsevaisuus, välittäminen ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat kantavat arvomme vapauden, vastuun ja demokratian lisäksi. Ohjelman ohjaavuuden, siitä saatavan innostuneisuuden ja yhteenkuuluvuuden syntymisen näkökulmista moisten arvolitanioiden ongelma valitettavasti on, että niiden sisältö aukeaa vasta pitkien katekismusosioiden, rivien ja rivien välien tutkimisen jälkeen. Erottuminen kilpailijoista ei ilman isoa vaivannäköä, arvojen selitysosiin tutustumista, onnistu. Vai voisiko Suomessa olla puolue, joka kiistää esimerkiksi sivistyksen tai välittämisen arvon?

On helppo sanoa, että parempaan pitäisi pystyä, mutta vaikeampaa siinä käytännössä onnistua. Oma mielikuvani selkeästä, nopeasti ymmärrettävästä ja muista kilpailijoista erottavasta tavoitemäärittelystä palautuu aina mieleeni kun muistelen ensi visiittiäni USAssa konservatiivien think tankkien maailmankongressissa. Isäntäorganisaationa toiminut Heritage Foundation, monen sadan työntekijän ja miljoonien dollarien mammutti, oli kiteyttänyt tehtävänsä seinätauluihin, jakomateriaaliin, kongressikansioon jne. näin:

Our mission is to formulate and promote conservative public policies based on the principles of free enterprise, limited government, individual freedom, traditional American values, and a strong national defense.

Vapaasti suomennettuna: tehtävämme on kehitellä ja edistää konservatiivista politiikkaa, joka perustuu yritteliäisyyden, rajoitetun julkisen hallinnon, yksilön vapauksien, perinteisten amerikkalaisten arvojen ja vahvan kansallisen puolustuksen periaatteille.

Olipa tuon mission sisällöstä mitä mieltä hyvänsä, on se kiteytetty taitavasti ja riittävän konkreettinen sanoakseen jotain ja ollakseen mieliinpainuva ja muistettavissa yksittäisiä ratkaisuja politiikan areenoilla tehtäessä.

Voisiko kokoomuksen uuden periaateohjelmaprosessin tähtäimessä ollakin lyhyt, oleellisen tiivistävä ja arvolauselmia konkreettisemmalla sanomisen tasolla kirjattu toiminta-ajatus, jonka jokainen jäsen voisi vaikkapa hissimatkan aikana kertoa kaverille tämän tiedustellessa miksi kannatat Kokoomusta? Löytyykö politiikan sisältöjä, joista voimme olla samaa mieltä siinä määrin, että sen uskaltaa kirjoittaa auki ja selvällä suomella?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Markku Pyykkölä

Markku Pyykkölä on Suomen Toivo -ajatuspajan toiminnanjohtaja.


Leave a Comment