Miksi Viro houkuttelee yrityksiä?

Olimme yrityskehittäjien kanssa pitämässä vetovoimaseminaaria Tallinnassa ja sulkeuduimme keskenämme kokoushuoneeseen miettimään, miten saisimme alueemme nousuun. Kauppalehdessä muuten kerrottiin, että Viro houkuttelee viisi kertaa enemmän investointeja kuin Suomi. Olisikohan pitänyt lähteä kaupungille kyselemään, mitä virolaiset ovat tehneet.

Vastaukset kyllä valmiiksi jo tiedetäänkin. Tässä muutamia. Viron yritysverotus on houkutteleva. Veroja maksetaan vasta kun voittoja nostetaan yrityksestä. Voittovaroja voi vapaasti käyttää investointeihin. Voittojenkin verotus on kohtuullista. Palkkavero on kohtuullinen ja tasavero. Luulisin sen olevan kannustava lisätienestien kannalta aina.

Sähköinen asiointi on ollut Virossa huipputasolla jo vuosien ajan. Julkinen hallinto on digitalisoitu esimerkiksi terveydenhuollossa ja äänestyksetkin on hoidettu jo useissa vaaleissa sähköisesti. Myös yritykset on otettu huomioon. Viron e-kansalaisuutta voi hyödyntää todella nopeaan yrityksen perustantaan. E-kansalaisia pieni maa on houkutellut jo 300.000. Lisäksi voisi mainita sen, että järjestelmät on rakennettu joustaviksi ja edullisesti. Avoimuus on ohjannut tekemistä.

Neuvostoaikojen jäljiltä maassa oli mitä ihmeellisempiä säädöksiä, joita ei ollut tarkoitettukaan noudatettaviksi. Siksi oli ymmärrettävää ja helppoa jättää uudet kaikenlaista toimintaa rajoittavat turhat normit rakentamatta, kun edelliset oli kumottu. Nyt ei tarvitse pohtia, saako kaupoissa myydä minkäkin vahvuisia alkoholijuomia ja miten ne on valmistettu. Ei sillä ole oikeasti mitään merkitystä muuten kuin että se haittaa kulutusta ja tuotantoa eli liiketoimintaa. Maan EU-jäsenyys kyllä tuo esimerkiksi elinkeinotoiminnan kannalta riittävän vahvan säädösperustan ja tarpeellisen sääntelyn. Suomessa keskitymme edelleen luomaan tiukempia ja monimutkaisempia sääntelyjä kuin meiltä edellytetään. En edes viitsi kysyä, miksi.

Miksi meidän tulee sitten säädellä kaikkea ja miksi systeemimme on muka parempi? Perusvastaus on tietenkin se, että ihmisiä tulee suojella ja kaikista on pidettävä huolta. Aivan. Keneltä suojellaan ja olemmeko pystyneet pitämään kaikista huolta? Meitä suojellaan itseltämme ja emme ikinä pysty pitämään kaikista huolta. Oma vastuu on meillä sivuutettu ja omiin kansalaisiamme ei luoteta. Tämä tulee taas oivallisesti esiin keskustelussa terveydenhuolloin valinnanvapaudesta. Sehän luo eriarvoisuutta, kun kaikki eivät ole saaneet samanlaista koulutusta ja siten kaikilla ei ole yhtä hyvää kykyä tehdä itsenäisiä valintoja.

Tällä menolla Suomi ei kyllä nouse. Yksikkökustannusten alentamiskeskustelu ja kaikki ponnistelut kilpailukykysopimuksen puolesta ovat hyttysen surinaa, kun sitä verrataan erilaisiin turhiin rajoituksiin, luottamuspulaan ihmisten omaa harkintaa kohtaan ja erilaisiin varmistuksiin, ettei kukaan vain pääsisi jotenkin hyötymään ja jopa menestymään.

Opintomatka Viroon on oikein hyödyllinen, mutta kokonaan toinen asia on se, kykenemmekö oppimaan sieltä mitään.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Harri Airaksinen

Asiakas- ja markkinointijohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja Tampereen kaupunginhallituksen jäsen (kok.).


Leave a Comment