Malmi on Olympiastadionia tärkeämpi

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja, mutta onko Malmin lentokentän alue todellakin se ainoa paikka, jonne tarvittavia asuntoja voidaan rakentaa? Ei ole. Malmin lentokentän pinta-ala edustaa vain 0,6 % Helsingin maa-alasta. Hyvällä tahdolla löytyy varmasti tuon alan korvaavia kohteita.

Malmin lentokenttää ei saa tuhota. Se olisi kulttuurihistoriallinen katastrofi ja lisäbonuksena sinne rakennettavat asunnot tulisivat merkittävästi kalliimmiksi, kuin on annettu ymmärtää.

Malmin lentokenttä valmistui vuonna 1936 ja se edustaa kaupallisen lentoliikenteen syntyä ja historiaa, sillä se oli lajissaan ensimmäisiä maailmassa. Vastaavia kenttiä ei enää ole Euroopassa montaakaan jäljellä.

Itse asiassa Malmin kenttä on kulttuurisesti paljon arvokkaampi paikka kuin Olympiastadion.

Stadion tarvittiin, jotta Helsinkiin saatiin Olympiakisojen edellyttämät urheilupaikat, mutta Stadionin toimintaan ei liity merkittävää historiallista roolia minkään toimialan kehityksen osalta toisin kuin on Malmin lentokentän tapauksessa.

Museovirasto on luetteloinut Malmin lentokentän merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se on World Monuments Fundin listalla kuuluen maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen joukkoon ja lentoasema kokonaisuutena kuuluu modernin arkkitehtuurin merkittäviä kohteita kartoittavan DoCoMoMo –työryhmän listalle. Viimeisimpinä kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra on valinnut Malmin lentoaseman yhdeksi Euroopan seitsemästä uhanalaisimmasta kulttuuriperintökohteesta vuonna 2016. Eikö näillä tunnustuksilla ole mitään väliä päätöksenteossa?

Jos arvostetaan kulttuurihistoriallista perintöä, niin tästä näkökulmasta katsottuna olisi fiksumpaa purkaa Olympiastadion ja rakentaa asuntoja vapautuvalle alueelle. Todettakoon, että en kuitenkaan ehdota Stadionin purkamista. Uskon, että asunnoille löytyy tilaa muualtakin kuin Stadikalta tai Malmin kentältä. Jo pelkästään paremmalla kaavoitus- ja tonttipolitiikalla saataisiin riittävästi asuntoja kaupunkiimme, jos haluttaisiin. Kyse on enemmän tahdosta kuin tilanpuutteesta. Politikointi pitää jättää vähemmälle, kun asuntokysymystä oikeasti ratkaistaan.

Malmin lentokenttä on rakennettu hyvin vetisen maan päälle ja alueen saattaminen toimintakuntoiseksi oli aikanaan haasteellista. Sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus kehittyi ja toiminta lisääntyi merkittävästi. Myös Malmin lentoasemaa piti laajentaa. Maaperä osoittautui kuitenkin niin pehmeäksi ja kustannusarviot niin kalliiksi, että parempana vaihtoehtona päädyttiin rakentamaan uusi kenttä, Helsinki-Vantaan lentokenttä.

On vaikea uskoa, että asuntojen rakentaminen suon päälle olisi yhtään sen halvempaa kuin lentokentän laajennus. Nykyisissä laskelmissa on kentän puolustajien mielestä epätarkkuutta. Jos asuntoja aiotaan alueelle rakentaa, on päättäjien oikeasti varmistuttava rakentamispaikan tasosta ja turvallisuudesta. Itse pidän laskelmia liian optimistisina. Meillä on aivan liian monta ”länsimetroa” ja ”stadioinin remonttia”, joissa kustannuslaskelmat eivät ole pitäneet. Ei tehdä Malmista seuraavaa casea, vaan tarkistetaan asia, kun vielä voidaan.

Jos asuntorakentamisessa edetään, on alueelta vietävä pois valtavat määrät maamassoja ja jäljelle jäävä maa on puhdistettava. Tämän jälkeen tarvitaan paalutus jopa kymmenien metrien syvyyteen. Asuntojen ostajat ja asuntojen vuokralaiset maksavat tämän kaiken. Hintalapun suuruus on tiedettävä etukäteen.

On hyvä myös muistaa, että sodan aikana Malmin aluetta pommitettiin. Epäilen, että suoalue olisi puhdistettu näistä maahan pudotetuista materiaaleista. Mitä sitten tapahtuu, kun paalutuksia aletaan tekemään?

On syntynyt väärä mielikuva siitä, että kentän toiminta olisi elitististä, pienen porukan harrastelua. Näin ei ole. Aseman toiminta on koostunut lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista kentän ollessa Suomen toiseksi vilkkain laskeutumisten määrällä mitattuna. Malmi oli Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus ja pääkaupunkiseudun yleisilmailukenttä.

Suomi on saareke, joka tarvitsee lentoliikennettä ja lentämisen ammatteja. Helsinki-Vantaan kentän kapasiteetti ei riitä pääkaupunkiseudulla. Pikkukoneille ei ole siellä tilaa, joten Malmin kenttää tarvitaan ihan oikeasti. Sitä tarvittaisiin myös lentäjäkoulutuksen ylläpitämiseksi. Nyt tilanne on se, että esimerkiksi helikopterilentäjien koulutus on näivettymässä Suomesta pois, eikä ilmailua oikein voi enää täällä harrastaa. Harrastustoiminnan turvaamisen lisäksi on ymmärrettävä, että lentämisen ammatit ovat oikeita ammatteja, joita yhteiskunta tarvitsee.

Koko Malmin projekti pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn ja tehdä objektiiviset selvitykset päätösten vaikutuksista. Perusteluiden pitää olla realistisella pohjalla ja päätös on oltava pitävästi perusteltu. On varmistettava, ettei Malmin lentokentän tuhoaminen perustu väärälle informaatiolle ja väärille mielikuville.

Minna Isoaho
Minna Isoaho on KTM, ajatuspajayrittäjä ja Executive Advisor.

Leave a Comment