Luotonottajan korkojuhlat jatkuvat

Viime vuodet ovat olleet velallisten juhlaa. Korkotaso on nimellisesti ollut alhaisempana kuin koskaan aikaisemmin. Alhainen korkotaso on välittynyt myös tavallisille kuluttajille. Uusien asuntolainojen korko oli Suomessa keväällä noin yhden prosentin tuntumassa.  Kun inflaatiovauhti on ollut samaan aikaan vajaassa yhdessä prosentissa, reaalinen korkotaso on ollut uusilla asuntolainojen nostajilla on ollut lähellä nollaa. Näin hyvin velallisia ei ole kohdeltu sitten 70-luvun, jolloin korkea inflaatio hoiti velat.

Alhainen korkotaso on seurausta hyvin elvyttävästä rahapolitiikasta. EKP on elvyttänyt euroalueen taloutta kahdella tavalla. Ensinnäkin korkotaso on ajettu erittäin alhaiseksi. Lyhyet korot ovat olleet joko negatiivisia tai hyvin lähellä nollaa. Toiseksi rahoitusmarkkinoita on kevennetty arvopapereiden osto-ohjelmalla. Kummatkin toimenpiteet ovat olleet historiallisia. Näin voimakkaasti elvyttäviä toimenpiteitä keskuspankeilta ei ole aikaisemmin nähty. Tosin EKP ei ole ollut toimenpiteissä yksin. Useat keskuspankit, kuten Yhdysvaltain, Japanin keskuspankki ja Iso-Britannian keskuspankit, ovat turvautuneet samankaltaisiin toimenpiteisiin finanssikriisin jälkeen.

Arvopapereiden osto-ohjelman mittakaava on ollut suuri. Tällä hetkellä arvopapereita ostetaan 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Eurojärjestelmän tase on noussut ostojen ja muiden toimenpiteiden myötä yli 3 500 miljardin euron. Toisin kuin korkotaso alhaisuus, tämän toimenpiteen vaikutukset näkyvät tavallisille kansalaiselle lähtökohtaisesti välillisesti, ei suoraan.

Arvopapereiden ostot ovat taanneet halvan rahoituksen saatavuuden osalle rahoituksen hankkijoista. Tämän kaltaisia lainaajia ovat olleet esimerkiksi valtiot ja isoimmat yritykset. Osto-ohjelman mittakaavasta saa jonkinasteisen kuvan vertaamalla sitä valtion velkaan. Suomen valtion velka on tällä hetkellä runsaat 100 miljardia euroa. Vastaavasti Suomen Pankin sijoitukset valtion joukkovelkakirjalainoihin on kivunnut jo 22 miljardiin euroon. Keskuspankki on hyvin todennäköisesti suurin yksittäinen Suomen valtion rahoittaja. Keskuspankista on tullut erittäin iso sijoittaja myös yrityslainamarkkinoilla. Koko euroalueen ohjelmasta Suomen Pankki vastaa noin kahdesta prosentista. 

Samaan aikaan suuret arvopapereiden ostot ovat ajaneet sijoittajia etsimään tuottoja muille markkinoille esimerkiksi osakkeista tai yrityslainoista.  Alhainen korkotaso pitää myös kiinteistömarkkinoita aktiivisena. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi Helsingin keskustassa tehdään parhaillaan ennätyksellisin hinnoin kauppoja kiinteistöillä. 

Viime aikoina ovat spekulaatiot siitä, milloin rahapolitiikka normalisoituu, ovat lisääntyneet. Spekulaatiota on ruokkinut erityisesti se, että euroalueen kasvu on vahvistunut. Ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen kasvu oli noin kahden prosentin luokkaa ja toiselle neljännekselle odotukset kasvusta ovat vielä kovemmat. EKP:n oma ennuste koko vuoden kasvuksi on noin kaksi prosenttia. Samaan aikaan työpaikkojen syntyminen euroalueella on kiihtynyt. EKP:n pääjohtaja Draghin taannoiset kommentit lisäsivät myös odotuksia politiikan asteittaisesta muutoksesta.

Tuoreimpien, torstaina saatujen EKP:n kommenttien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että keskuspankki ei kiirehdi rahapolitiikan kiristämistä. Tärkein tekijä on, että inflaatio on kehittynyt hyvin maltillisesti. Kuluttajahintojen nousuvauhti oli kesäkuussa  vain 1,3 prosenttia. Voimakkaalla elvyttämisellä keskuspankki on saanut inflaatiota hieman nousemaan, mutta vauhti on tavoitteeseen nähden edelleen alhainen. Riskinä on edelleen liian alhainen, ei liian korkea inflaatio.

Suomalaisten kotitalouksien kannalta rahapolitiikka tukee siis edelleen velallista. Jossakin vaiheessa korkotaso alkanee normalisoitua. Erityisesti asuntovelallisten tulee olla varautunut kasvaviin korkokuluihin. Toisaalta korkojen nousu tapahtuu kaikella todennäköisyydellä varsin hitaasti. EKP:n ensimmäinen askel koskee osto-ohjelman pienentämisestä tai lopettamista. Nyt ostojen on ilmoitettu jatkuvan tämän vuoden loppuun asti. Mitä ensi vuonna tapahtuu, kuultaneen ensi syksyllä.

Yhdysvallat voi antaa yhden esimerkin muutoksen aikataulusta ja voimakkuudesta. Fed on ollut sekä elvytyksen että elvytyksen pienentämisen suhteen aikaisemmin liikkeellä kuin EKP. Fed ilmoitti rahapolitiikan asteittaisesta normalisoimisesta jo syksyllä 2014. Silti lyhyet korot ovat edelleen noin yhdessä prosentissa. Tavallisen amerikkalaisen kuluttajan kannalta muutokset ovat olleet vielä maltillisia.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Risto Murto
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Leave a Comment