Luotettava vaalijärjestelmä on demokratian perusta

Yhdysvaltain presidentinvaalit herättivät suuria tunteita täällä Suomessa niin valitun presidentin kuin hänen vastaehdokkaansa puolesta. Syystäkin. Se, mitä ratkaisuja Yhdysvallat tekee turvallisuuden, ilmaston ja maailmankaupan osalta, vaikuttaa lopulta myös Suomeen.

Keskustelu jatkuu miekkailulla äänimääristä ja äänestämättä jättäneiden suurehkosta osuudesta. Atlantin toisella puolella keskustellaan edelleen vaalitavasta ja joissakin osavaltioissa ääniä vaaditaan uudelleen laskettavaksi. Tulos ei muutu, mutta spekulointi asettaa vaalijärjestelmän ja koko demokraattisen järjestelmän kyseenalaiseksi.

Luotettava vaalijärjestelmä on demokratian perusta ja edellytys sille, että ihmiset voivat luottaa koko poliittisen järjestelmän toimivuuteen. Suomessa vaalijärjestelmä on nykyään suora, mikä tarkoittaa sitä, että äänestäjä äänestää suoraan valitsemaansa ehdokasta. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei meillä Suomessakaan ole kovin montaa vuotta valitsijamiesjärjestelmästä luopumisesta.

Presidentti Martti Ahtisaari oli ensimmäinen presidenttimme joka valittiin suorilla ja välittömillä vaaleilla.  Tästä ei ole kuin 22 vuotta. Tämä ajatus välillisistä vaaleista tuntuu etenkin nuorille aivan käsittämättömältä.

Varttuneempi väki muistaa myös sen, ettei presidentiksi saanut olisi saanut olla ehdolla kuin yksi henkilö. Onneksi ajat ovat muuttuneet. Se, että on useampia ehdokkaita ja vaihtoehtoja, on ilmaus kansanvaltaisuuden puolesta. Suomalainen, suora vaalijärjestelmä on läpinäkyvä ja siihen luotetaan. Luottamusta ei voi kuitenkin pitää itsestäänselvyytenä tai pysyvänä.

Myös suorat, yksittäisiin aiheisiin liittyvät kansanäänestykset ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Kansanäänestys itsessään on hyvä työkalu, jos aihe on selkeä. Ongelmia syntyy, jos kysymykset ovat liian laajoja ja alttiita tahattomalle tai tahalliselle väärinymmärrykselle. Pöly Brexitin ympärillä ei ole vieläkään täysin laskeutunut.

Britannian kalastajat äänestivät lähes yksimielisesti Brexitin puolesta ymmärtämättä, että he samalla äänestivät omaa elinkeinoaan vastaan. Kalasaaliiden ostajat siirtyvät hyvin todennäköisesti pois Britanniasta Euroopan sisämarkkinoille. Brexitin loppulaskun summa vaihtelee, mutta yleinen arvio on, että se on joka tapauksessa useita miljardeja. Brexitin vaikutusten arvioinnin tarkentuessa EU:n suosio kansalaisten keskuudessa on kasvanut.

Poliitikkojen on ymmärrettävä vastuunsa kansanäänestyksien käytöstä poliittisen päätöksenteon tukena. Kansanäänestystä ei saa käyttää vastuun vierittämiseen vaaleilla valituilta poliitikoilta äänestäjille. Ihmisiä ei saa johdattaa harhaan uskottelemalla, että monimutkaisiin, pitkällä aikavälillä laajasti vaikuttaviin kysymyksiin on yksinkertaisia ratkaisuja, jotka voidaan toimeenpanna asettamalla ne jaa-ei -äänestykseen. Tämä ei tarkoita, että vastustaisin kansanäänestyksiä tai etten luottaisi ihmisten arviointikykyyn.

Kokoomus tulee aina puolustamaan oikeutta oman mielipiteen esittämiseen, aitoon kansanvaltaan. Vaihtoehdon tarjoaminen ja avoin keskustelu ovat välttämättömyys demokratian säilymiselle. Poliitikot eivät kuitenkaan voi ulkoistaa omaa työtään äänestäjille. Politiikka tarvitsee yhä enemmän vastuullisempaa ja kokonaisvaltaisempaa yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. Siihen tavoitteeseen pääseminen edellyttää sitä, että ihmiset voivat luottaa vaalijärjestelmäämme ja toisaalta sitä, että kullakin poliittisella päätöksellä on selkeä tekijä, joka voidaan asettaa vastuuseen päätöksen seurauksista.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Petteri Orpo
Petteri Orpo on kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja ja valtiovarainministeri.

Leave a Comment