Liput salkoon

Maanantaina 5.9. juhlitaan yrittäjän päivää. Päivälle antavat arvoa yhä useammat.

Miksi? Mielestäni siksi, että yrittäjyyden merkitys nykyään totisesti tunnustetaan. Siis sellaisen toiminnan, jossa yksilö ottaa itse vastuuta ja riskejä omasta elämästään – ja samalla hyvinvointiyhteiskunnan kantokyvystä. Yrittäjyyden muodosta riippumatta.

Juhlia on monia. Muistan sellaisenkin 1990-luvun alun virityksen, kun silloinen hallitus kehitti kansanvallan päivän. Meitä kansalaisia kehotettiin juhlimaan kansanvaltaa ja siitä oli tarkoitus tehdä pysyvä juhlapäivä. Minäkin innostuin ja olin järjestämässä yhtä tilaisuutta. Aivan hyvä idea, kansanvaltaa kannatan. Mutta idealla ei ollut kantavuutta. Ehkä Neuvostoliitonkin varjo oli liian lähellä ja juhlapäivä ei kantanut vain hallituksen määräyksellä.

Kuten yritystoiminnassakin, juhlilla on kantoa, jos se nähdään tarpeelliseksi. Yrittäjyys kantaa Suomea ja siksi sitä juhlitaan ilman hallituksen erillistä määräystä vuodesta toiseen.

Mistä tuo juhlapäivä tulee? Yrittäjän päivää on juhlittu syyskuun viidentenä päivänä sillä perusteella, että juuri 5.9.1995 allekirjoitettiin Suomen Yrittäjien perustamisasiakirja Finlandia-talolla Helsingissä.

Tuolloin yrittäjät päättivät keskittää voimansa yhteen järjestöön. Yrittäjäliikkeen historia on kuitenkin paljon pidempi: Suomen Yrittäjien edeltäjistä Pienteollisuuden keskusliiton historia ulottuu 1800-luvulle ja Suomen Yrittäjäin keskusliiton ja sen edeltäjien historia 1930-luvulle.

Yrittäjyyden merkityksestä puhutaan tänään kaikkialla kauniisti, vastakkainasettelua ei enää ole. Entistä useampi ymmärtää, että ilman riskejä ottavia yrittäjiä leipä ei tule perheen pöytään. Työpaikoilla arvostetaan yrittäjää, ja haasteet ovat samoja.

Voisi siis ajatella, että kaikki päätökset ottavat huomioon yrittäjät. Mutta ei. Monilta osin Suomessa toimitaan ikään kuin eläisimme murrosvaiheessa, jossa vasta siirrytään agraariyhteiskunnasta teollistumisen aikaan.

Olen vakuuttunut, että juuri näinä päivinä aika on kypsä murrokselle. Todelliselle yrittäjyysyhteiskunnalle.

Selvitykset osoittavat, että suomalaisnuorten ja yrittäjyyden suhteessa on tapahtunut selvää lämmönnousua. Joka viides 18–24-vuotias nuori aikoo perustaa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana, kun 2000-luvun alussa yrittäjäksi havitteli vain jokunen. Nuoremme pitävät yrittäjyyttä myös toivottavampana urasuuntana kuin ikätoverinsa muissa Pohjoismaissa. Uskallankin väittää, että nämä 2000-luvun vaihteessa syntyneet milleniaalit ovat lähihistoriamme yrittäjähenkisin ikäpolvi. Tämä tulee muuttamaan rakenteita.

Kun 20 vuoden päästä milleniaalit juhlivat yrittäjyyttä, uskon silloin jo virallisestikin liputettavan yrittäjille. Silloin ei enää puhuta myöskään jäykistä työmarkkinarakenteista vaan voidaan todeta Suomen pärjäävän kansainvälisessä kilpailussa uuden yrittäjä- ja työntekijäsukupolven yhteistyön myötä. Sellaisen yhteistyön, jossa ollaan samalla puolella sopien keskenään. Siksi, että pieni 100-vuotias Suomemme pärjäisi.

Hyvät kansanvallan kannattajat: maanantaina liput salkoon!

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Anssi Kujala

Anssi Kujala on kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja.


Leave a Comment