Lentoliikenteestä lisäpuhtia alueiden talouteen

Osallistuin torstaina toiseen Tampere Aviation Forum -tapahtumaan. Se kokosi yhteen Tampereelta operoivien lentoyhtiöiden – Finnairin, SAS:n, AirBalticin ja Ryanairin – ja kenttiämme hallinnoivan Finavian edustajat sekä lukuisia kansainvälisiä lentoliikenteen kehittäjiä ja sääntelijöitä. Tapahtuma sai kiitosta siitä, että alalla on kuullun mukaan vain harvoja tilaisuuksia, joissa myös kilpailijat voivat istua samaan paneeliin.

Lentoliikenne on globaali kasvuala, jonka arvonlisäys maailman bkt:een on 3,5 %:n luokkaa. Kasvua tapahtuu kaikilla mantereilla, mutta erityisesti Aasian kasvu on huikea nyt ja tulevaisuudessa. Finnair on siis epäilemättä tulkinnut muutoksen mahdollisuuden oikein.

Kun transit-matkustusta ei oteta huomioon, on Suomi lentomatkustajien määrässä mitattuna reilusti muita Pohjoismaita perässä ja kasvussa myös Baltian maita jäljessä. Talouksiemme rakenteet tai volyymit eivät kuitenkaan lopulta dramaattisesti poikkea toisistaan. Suomen valitsema lentoliikenteen strategia on muista Pohjoismaista poikkeava. Kun muut ovat lähteneet panostamaan alueellisia lentokenttiä ja ruokkimaan niiden kansainvälistä kasvua, panostetaan meillä yhden kansainvälisen hubin varaan. Aasian liikenteen kasvun varmistamiseksi tämä on varmasti perusteltuakin, mutta uskommeko edelleen siihen, että alueellisten kenttien kasvava volyymi on automaattisesti pois Helsinki-Vantaalta.

On syytä huomata, että koko lentoliikennebusineksen paradigma on muuttunut. Se ei ole enää valtiojohtoisten monopoliyritysten hallinnoimaa. Itse asiassa ne ovat yksi toisensa jälkeen joko romahtaneet tai uudistaneet toimintaansa vahvasti markkinaehtoiseksi. Kun lentoliikennekin on nykyisin markkinataloudessa, toimivat siihen sen laitkin. Tarjonta siis lisää kysyntää. Tämän jokainen markkinatalouteen uskova myöntää.

Eikö siis Suomessakin kannattaisi alueellista tarjontaa lähteä aktiivisesti rohkaisemaan kasvuun. Saavutettavuudella on aivan keskeinen vaikutus alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen. Tästä olivat seminaarin asiantuntijat yhtä mieltä. Esimerkiksi Tampereen lentokentän vaikutusalueella on yli 2 miljoonaa ihmistä ja Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen yritykset operoivat globaaleilla markkinoilla. Sujuva lentoliikenne on liiketoiminnan menestyksen edellytys.

Kyse ei ole joko-tai-asetelmasta. Esimerkiksi meille tamperelaisille on erittäin tärkeää se, että tarjolla on sujuva raideyhteys pääkentälle Helsinki-Vantaalla. Merkittävää on niin ikään se, että on vaihtoehtoisia reittejä ja operaattoreita.

Seminaarin aikana tuli ikävä uutinen siitä, että Helsinki-Vantaan kakkosterminaali oli jouduttu sulkemaan kaasuepäilyn vuoksi ja liikenne oli kaaoksessa. Tämä oli osuva muistutus siitä, että maamme huoltovarmuuden ja turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan ainakin yksi kohtuullisella etäisyydellä sijaitseva, hyvin varusteltu varakenttä. Esimerkiksi Tampere-Pirkkala on tähän tarkoitukseen hyvin soveltuva.

Kun vielä otetaan huomioon alueellinen lentoliikenne tapahtumien, konferenssien, matkailun ja elämystalouden oleellisena mahdollistajana, on siihen todella syytä panostaa. Valtakunnan politiikan linjaukset perustuvat palvelujen järjestämisen osalta tällä hetkellä alueiden varaan pelkän keskittämisen sijaan. Mielestäni samaa periaatetta on hyvä noudattaa myös lentoliikennettä koskevissa strategisissa valinnoissa.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Harri Airaksinen
Asiakas- ja markkinointijohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja Tampereen kaupunginhallituksen jäsen (kok.).

Leave a Comment