Lainsäädännön laatu vaatii oman arviointinsa

Asianajajaliitto on ehdottanut, että Suomeen tulisi perustaa uusi lainsäädäntöesityksiä arvioiva neuvosto. Neuvoston tarkoituksena olisi parantaa lainvalmistelun laatua. Asianajajaliiton ehdottaman neuvoston tehtävänä olisi arvioida ministeriöiden tekemiä esityksiä perus- ja ihmisoikeusnäkökulman toteutumisen kannalta. Neuvosto koostuisi ehdotuksen mukaan perus- ja ihmisoikeusosaajista oikeuslaitoksen ja yliopistomaailman keskuudesta.

Julkisessa keskustelussa esitetty kritiikki lainvalmistelun laadusta on syytä ottaa vakavasti. Meidän poliitikkojen tulee pohtia jokaista tehtyä ehdotusta lainvalmistelun laadun kehittämiseksi vakavissaan. Lakiehdotusten arvioiminen on perustuslakimme mukaisesti eduskunnan tehtävä. Perustuslakivaliokunnalle on annettu perustuslaissamme tehtävä arvioida lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta. Valmisteluvaiheessa voidaan esittää vain arvioita siitä, millainen esitysluonnoksen sisältö on verrattuna aiempaan perustuslakivaliokunnan käytäntöön.  Valmistelutyötä tukevaa ennakollista arviointia voidaan kuitenkin hyvin kehittää.

Mielestäni asianajajaliiton ehdotus lainvalmistelun laadun perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista on hyvä ja tehtävä tulisi antaa nykyisen lainsäädännön arviointineuvoston tehtäväksi. Lakiehdotusten erilaisten näkökulmien erillisen arvioinnin sijaan tarvitsemme lakiehdotusten valmistelun kokonaisvaltaista arviointia. Nykyisten taloudellisten vaikutusarviointien lisäksi arviointineuvosto voisi arvioida työssään myös esitysten perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia. Antamalla nykyiselle neuvostolle lisäresursseja oikeudellisten vaikutusten arvioimiseen, voitaisiin neuvostosta kehittää lainsäädännön vaikutuksia kokonaisuutena arvioiva toimielin. Riittävä asiantuntemus voitaisiin turvata lisäämällä neuvoston henkilöstöön ja jäseniin nykyistä enemmän perus- ja ihmisoikeusasiantuntemusta.

Keskustelu lainvalmistelun laadusta on yksi politiikan pitkäaikaisimmista vakiokeskusteluista. Perustuslakivaliokunta on jo vuonna 1983 kiinnittänyt huomiota tarpeeseen parantaa ministeriöiden lainvalmistelun laatua. Eduskunta on kiinnittänyt tämän jälkeen säännöllisesti huomiota lainvalmistelun laadun parantamiseen eri asiayhteyksissä. Hallitus on näiden eduskunnan huomioiden jälkeen ryhtynyt kehittämään lainvalmisteluprosessia. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lainvalmistelun laatua on pyritty parantamaan lainvalmistelun kehittämisohjelmissa linjatuilla toimenpiteillä esim. lainvalmistelijoiden kouluttamista ja prosesseja kehittämällä.

Tämä hallitus on käynnistänyt yhden merkittävän uuden tavan lainvalmistelun laadun kehittämiseksi. Toimintansa aloittanut lainsäädännön arviointineuvosto on asetettu arvioimaan lakiehdotusten vaikutusarviointien laatua. Arviointineuvosto ottaa itse omasta aloitteestaan esityksiä arvioitavakseen ja antaa julkisia lausuntoja esitysten arvioimisesta. Tämä neuvoston toiminta on otettu hyvin vastaan. Aikaisemmin lainvalmisteluprosessia on kehitetty ilman, että valmisteluprosessin laatua olisi järjestelmällisesti arvioitu. Voikin olettaa, että tämä uusi valvontamekanismi tehostaa valmistelun laatua, kun prosessia arvioidaan yhä tehokkaammin.

Lainvalmistelun laatu vaikuttaa meidän jokaisen arkeemme. Laadukkaan valmistelun tuloksena aikaansaadaan hyvää ja ymmärrettävää lainsäädäntöä, jonka ymmärtäminen olisi mahdollista mahdollisimman laajalle ihmisjoukolle. Panostamalla laadun kehittämiseen voidaan tukea sitä, että lakiehdotukset olisivat teknisesti mahdollisimman laadukkaita tullessaan eduskuntaan ja eduskunta voi keskittyä mahdollisimman hyvin esityksen poliittiseen arvioimiseen.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Outi Mäkelä
Outi Mäkelä on kansanedustaja (kok.)

Leave a Comment