Kyberuhkaa torjuttava voimakkain keinoin

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Vuonna 2013 julkistetussa Suomen Kyberturvallisuusstrategiassa asetettiin kunnianhimoinen tavoite: ”Vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa.” Olemmeko saavuttaneet tämän kunnianhimoisen tavoitteen?

Aalto-yliopisto ja Jyväskylän yliopisto tekivät Valtioneuvoston kanslialle laajan selvityksen Suomen kyberturvallisuuden nykytilasta, tavoitetilasta vuonna 2020 sekä tarvittavista toimenpiteistä tavoitetilan saavuttamiseksi. Selvitys on juuri julkaistu ja luettavissa Valtioneuvoston kanslian internet-sivuilla.

Tutkimuksen perusteella Suomessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä kyberturvallisuuden vahvistamiseksi viime vuosien aikana. Suomi ei kuitenkaan ole maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa, mutta kuuluu kansainväliseen kärkikymmenikköön. Keskeinen johtopäätös on, että edelläkävijyyden tavoitteen saavuttaminen on omissa käsissämme. Tavoitetilassa vuonna 2020 Suomessa kyberturvallisuus on digitaalisen yhteiskunnan sisäänrakennettu ominaisuus, mikä mahdollistaa kaikkien toimijoiden luotettavasti hyödyntää yhteiskunnan kaikkia digitaalisia ratkaisuja turvallisesti.

Tutkimusraportissa tuomme esille 12 kokonaisuutta, joita tulee kehittää tavoitetilan saavuttamiseksi.

Yksi keskeinen kehitettävä asia on strategisen johtajuuden selkeyttäminen ja vahvistaminen. Tarvitsemme kybertoimintaympäristöön soveltuvan toimivaltuuksien ja johtamismallin luomista erityisesti laajamittaisten häiriötilanteiden hallinnassa. Johtaminen edellyttää kansallisen tason tilanneymmärryksen parantamista ja havaintokyvyn kehittämistä. Tässä suhteessa kansallisen tiedustelulainsäädännön aikaansaaminen on välttämätöntä.

Kyberturvallisuuden kehittäminen edellyttää myös vahvaa poliittista sitoutumista, minkä tulee näkyä kansallisen tahtotilan ja kyberbrändin viestimisessä sekä päivitettävän toimeenpano-ohjelman edistämisessä. Kansainvälisessä politiikassa kyberasiat ovat nousseet vahvasti esille ja ne ovat erottamaton osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Suomalaisen yhteiskunnan kaikkia elintärkeitä toimintoja sekä huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä ei ole tällä hetkellä suojattu riittävällä tavalla erilaisia kyberuhkia vastaan, ja myös häiriötilanteiden sietokyvyssä on puutteita. Korjaavien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan selkeä käsitys siitä, mikä kyberturvallisuuden näkökulmasta on kriittistä ja miltä osin Suomen tulee olla kyberomavarainen.

Suomen kyberturvallisuusstrategian visio ja kohdennetut resurssit eivät ole tasapainossa. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa valtion taloudelliset panostukset kyberturvallisuuden kehittämiseen ovat olleet hyvin pieniä.  Kyberturvallisuusstrategian vision saavuttaminen edellyttää merkittävää resurssien lisäpanostusta muun muassa alan tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä Kyberturvallisuuskeskuksen vahvistamiseen.

Yleisen tietouden lisääntymisestä huolimatta on tietoisuutta kyberturvallisuudesta järjestelmällisesti lisättävä Suomessa. Turvallisen toimintatavan digitaalisessa maailmassa tulisi olla kansalaistaito.

On tärkeää korostaa, että kyberturvallisuuden kehittäminen tulee nähdä digitalisaation mahdollistajana. Suomella on hyvät mahdollisuudet profiloitua kybertoimintaympäristön osalta turvalliseksi ja luotettavaksi, mikä lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja suomalaisten yrityksien menestymismahdollisuuksia maailmalla. Luottamus luo turvallisuutta – ja päinvastoin.

Jarno Limnell
Kyberturvallisuus-alan professori Aalto-yliopistossa.

Leave a Comment