Kuumat asemat innovaatioiden kokeilualustoiksi

Rautatie tuli Tampereelle vuonna 1876. Siitä alkoi iso muutos kotikaupungissani. Tehtaiden vienti kasvoi, kun tavaran sai nopeasti maailmalle. Kaupungin keskusta siirtyi kohti asemaa ja jopa pääkatu vaihtui. Sen varrelle nousi komeita kauppiaiden jugendlinnoja. Kaupungin kasvu otti huiman loikan.

Autoistumisen aikakaudella, 1960-luvulta alkaen, asemanseutujen kehitys hiljeni ja niistä tuli kaupunkikehityksen näkökulmasta kesantoja. Nyt on asemanseuduilla taas kuhinaa. Nopeat junayhteydet ja kasvaneet työssäkäyntialueet ovat tehneet asemanseuduista kiinnostavia täydennysrakentamisen kohteita.

Jo toistakymmentä kaupunkia uudistaa asemakeskuksia. Pasilan asemaa aletaan pian purkaa uuden aseman ja korkean asuin- ja liikekorttelin tieltä. Tampereella alkaa pian kannen, monitoimiareenan ja asuin- ja liiketalojen rakentaminen ratapihan päälle. Myös esimerkiksi Turku, Vaasa, Oulu, Joensuu, Pori ja Salo uudistavat asemanseutujaan rohkeilla visioilla.

Millaisiin tarpeisiin asemanseudut vastaavat 2000-luvulla? Ne ovat samalla tavoin kuin 1800-luvulla liikenteen solmuja, ja portteja maailmalle. Nyt ne ovat myös kaupunkien brändejä, näyteikkunoita. Siitä viestii korkean rakentamisen buumi. Ne eivät enää ole vain läpikulun, vaan myös uuden urbaanin elämisen paikkoja. Ne ovat luovan työn, viihtymisen, kaupan ja kohtaamisen “kuumia lähteitä”, kuten kaupunkitutkijat sanovat.

Asemanseudut voivat olla myös innovaatioiden näyttämöitä. Digitalisaatio muuttaa tapamme liikkua, tehdä työtä, käydä kauppaa, viettää vapaa-aikaa. Uudet asemanseutujen kehityshankkeet kannattaa hyödyntää kokeilualustoina. Niissä voimme testata, mitä iloa ja hyötyä “kaiken internetistä” on kaupungeille ja kaupunkilaisille.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Anna-Kaisa Ikonen

Anna-Kaisa Ikonen on Tampereen pormestari.


Leave a Comment