Kunnat jääneet sote-keskustelun varjoon

Sosiaali- ja terveysuudistusta on yritetty tehdä tähän maahan jo useamman hallituksen toimesta. Aika-ajoin työtä tekemään on kutsuttu erilaisia työryhmiä, parlamentaarisia ja ei parlamentaarisia. Sote-ratkaisuja on tehty yhtä monta kuin erilaisia työryhmiä on ollut ja lopulta niistä kaikista on tullut vain sote-veteraaneja. Nykyhallitus on päässyt työssään pisimmälle. Nyt sote-uudistus halutaan viedä myös oikeaan maaliin asti.

Kokoomuksen toimesta tällä kertaa sote-uudistuksen keskiöön otettiinkin ne tärkeimmät eli potilaat, asiakkaat, eli ihmiset. Uudistusta ei enää lähdettykään tekemään hallinto edellä vaan ihminen edellä. Tästä yksi esimerkki on sote-palveluiden valinnanvapaus. Ihmiset laajasti ovat halunneet valinnanvapautta ja mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa, ja nyt sote tuo maahamme ainutlaatuisen laajan valinnanvapauden. Uudistuksen astuessa voimaan vuonna 2019 lääkärinsä voi valita myös muutkin kuin ne, joilla on ollut tähän asti varaa yksityislääkäriin. Valinnanvapauslaki päästää siis pois viikkojen lääkärijonoista myös he jotka tähän asti ovat joutuneet siellä pakosta hoitoa odottamaan.

Sote-uudistus on siis laajuudessaan lähes ainutlaatuisen suuri muutos järjestelmässämme. Sen vaikutukset nykyisiin kuntiin on kuitenkin jääneet julkisuudessa turhankin pienelle huomiolle. Kun jokainen suomalainen kunta Helsingistä Utsjoelle menettää päätöksentekovaltansa kaikesta sosiaali- ja terveystoimesta maakunnille, kunnat ovat aivan uudenlaisen tilanteen edessä. Karkeasti voi todeta, että nykykunnista hukkuu tai siis maakunnille siirtyy vähintään puolet päätöksenteosta ja myös rahoista. Joissakin kunnissa muutos on vielä paljon suurempi. Vuodenvaihteen jälkeen 2019 kunnat heräävät uuteen arkeen vain puolikkaina entisestään.

Millainen sitten on tulevaisuuden kunta, kun niistä on hukkunut edellä kerrotun lisäksi jopa 200 000 työpaikkaa, miljardien kiinteistöomaisuus ja paljon muuta? Tulevaisuuden kuntien päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Kunnan rooli muuttuu näin palvelujen järjestäjästä alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Kunnat päättävät paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Tätä silmällä pitäen hallitus haluaakin lisätä kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa. Myös kuntademokratiaa on määrä vahvistaa.

Tulevaisuuden kunnat vastaavat siis työllisyyden hoidosta ja edistämisestä, mutta erittäin isona ja tärkeänä asiana myös osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kuntien vastuulle jää myös liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut ja nuorisotoimi.

Tulevaisuuden kunta onkin monessa entistä lähempänä ihmisten ja perheiden arkea ja tekee arkea koskevia valintoja ja päätöksiä maakuntien keskittyessä hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tulevaisuuden kunnalle on peräti seitsemän erilaista roolia: 1. Sivistysrooli, 2. Hyvinvointirooli, 3. Osallisuus-  ja yhteisörooli, 4. Elinkeino- ja työllisyysrooli, 5. Elinympäristörooli, 6. Itsehallintorooli ja 7. Kehittäjä- ja kumppanirooli.

Juuri tämän takia kokoomus haluaa olla suurin kuntapuolue myös huhtikuun 2017 kuntavaalienkin jälkeen. Pohdi, olisitko myös sinä valmis antamaan oman panoksesi tulevaisuuden kotikuntasi kehittämiseen. Ota haaste vastaan ja lähde mukaan!

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Timo Heinonen
Timo Heinonen on kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen.

Leave a Comment