Kruunu pojistaan huolen pitää

Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät maailmalle. Myöhemmin arvokas työ on palkittu myös muun muassa Nobelin rauhan palkinnolla ja erityisesti meidän rauhanturvaajamme ovat keränneet suurta arvostusta maailmalla. Meistä on tullut rauhanturvaamisen ja rauhanvälittämisenkin suurvalta.

Vanhan sanonnan mukaan “kyllä kruunu pojistaan huolen pitää”. Näin oli joskus ja toivottavasti voimme pian todeta, että niin on jälleen.

Kansainvälisen arvostuksen rinnalla rauhanturvaajamme eivät ole nimittäin saaneet vastaavaa arvosta täällä kotimaassamme. Tarkoitan nyt niitä muutamaa kymmentä vakavasti, fyysisesti tehtävissään, loukkaantunutta ja arvoituksellisen suurta psyykkisesti loukkaantuneiden joukkoa. Kaiken kaikkiaan näissä rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioissa on ollut mukana 60 vuoden aikana noin 45 000 suomalaista naista ja miestä ja erilaisten tutkimusten perusteella noin kaksi prosenttia operaatioihin osallistuneista sairastuu psyykkisesti. Tämä tarkoittaisi noin 900 kriha-veteraania. Lisäksi lähes 50 suomalaista on kuollut kriisinhallintaoperaatioissa ja juuri viime viikolla saimme suru-uutisen jälleen yhden nuoren miehen kuolemasta koulutusjaksolla.

Nämä todellakin vakavienkin vammojen kanssa elävät kriha-veteraanit ovat joutuneet lähes nöyryytetyiksi. Maamme on lähettänyt heidät palvelemaan maatamme rauhan eteen, mutta loukkaantumisen ja haavoittumisen jälkeen ei vastuuta olekaan kannettu riittävällä tavalla jos lainkaan. Olen tästä häpeissäni ja surullinen.

Siksi olen tehnyt töitä asian parissa yli viisi vuotta ja nyt tuntuu todella hyvältä kun asia saadaan kunniakkaaseen maaliin. Jokainen rauhanturvaamistehtäviin ja kriisinhallintatehtäviin osallistunut saa tämän vuoden aikana kriisinhallintaveteraanin statuksen ja -kortin. Tämän tavoitteena on nyt vakiinnuttaa sotaveteraaniemme rinnalla kriisinhallintaveteraani-käsite ja tärkeänä tukea näiden naisten ja miesten kriisinhallintatehtävien jälkeistä sopeutumista.

Puolustusministeriö lähettää kriisinhallintaveteraanikortin automaattisesti kaikille niille, joiden nimi on yhä asevelvollisuusrekisterissä. Muut eli erityisesti yli 60-vuotiaat Kriha-veteraanit voivat tilata kortin itse täältä: Kriha-veteraanikortti. Kortilla avautuvat ovet nyt munn muassa valtiokonttorin tukemaan kuntoutukseen hoitolaitoksiin.

Nykyisen sotilastapaturmalain kanssa on ollut nimittäin ongelmia ja hoitoa ja hoivaa ei ole saaneet edes vakavimmin loukkaantuneet tai haavoittuneet. Nyt laki uudistetaan ja nykyinen sotilastapaturmalaki korvataan kahdella eri lailla. Toinen laeista koskee muun muassa varusmiehiä ja siviilipalvelusmiehiä, kertausharjoituksiin osallistuvia reserviläisiä, vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia ja sotilasvirkaan koulutettavia. Kriisinhallintatehtäviin osallistuvia varten säädettään oma laki. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle viime torstaina 27. lokakuuta osana valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Täydentävässä valtion talousarviossa tullaan lisäämään määrärahat kriha-kuntoutukseen takaamiseksi jokaiselle vammautuneelle.

Lakiuudistus täsmentää nyt sitä, miten määritellään sotilastapaturma ja palvelussairaus. Tavoitteena on, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä palveluksesta johtuvien vammojen paheneminen korvataan riittävän kattavasti. Korvausedellytyksissä otetaan siis nykyistä paremmin huomioon palvelusajan olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotetaan ansiomenetyskorvauksen vähimmäistasoa.

Uusi laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä koskee taas sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Nyt voimassa oleva sotilastapaturmalaki koskee vain sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuvia. Tämä siis sitä ajamaani kriha-veteraaniasiaa. Yes.

Uudella lailla kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva siis yhtenäistettäisiin, koska palveluolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että sotilaallisessa kriisinhallinnassa hyvin samanlaiset. Korvaukset maksettaan jatkossa samoja periaatteita noudattaen kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaukset. Turva on siten kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Lain mukaan korvausharkinnassa otetaan samalla huomioon kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet. Kriisinhallintatehtävissä olosuhteet poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista ja niihin sisältyy paljon vammautumisen ja sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä.

Kriisinhallintatehtävästä palaavalle tulee lisäksi oikeus erityiseen psyykkiseen tukeen. Psyykkinen tuki koskisi takautuvasti myös ennen uuden lain voimaantuloa palveluksessa olleita. Psyykkisen tuen saamisen kynnys olisi matala eikä se edellyttäisi hakijalla tapaturmana tai palvelusairautena korvattavaa vammaa tai sairautta. Esityksen mukaan tukea voisi saada kuitenmkin vain yhden vuoden ajan. Tätä kohtaa pitää vielä valiokuntakäsittelyssä eduskunnassa minusta selvittää. Minusta tuen pitää olla niin kattava ja niin pitkäkestoinen kun jokainen yksilöllinen tilanne vaatii. Tyhjänpäälle ei saa enää koskaan ketään jättää. Kriisinhallintaan osallistuvia koskevaan lakiin sisällytetään lisäksi myös erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Lisäksi minusta eduskunnassa lakiin pitää lisätä myös tuki ja myös hoito ja apu omaisille ja läheisille. Sitä monessa tilanteessa saattaa tarvita perheiden lapset ja puolisot. Otan tämän esille vielä eduskunnassa.

Olen tästä enemmän kuin iloinen. Olen tämän työn aikana saanut itselleni muutaman uuden ystävän. Heidän puolesta olen enemmän kuin tyytyväinen.

Joku nyt kysyy, että onko tämä pois sotiemme veteraaneilta?

Vastaan, että ei ole. Ensi vuonna vuosikausiin ensimmäistä kertaa sotaveteraaneille ei kohdisteta mitään leikkauksia. Korjasimme hallituspuolueiden toimesta eduskunnassa teknisen rintamalisäsäästön ja nyt rintamalisäkin säilyy enemmallaan ja lisäämme samaan aikaan sotaveteraanien kuntoutusmäärärahoja 40 miljoonalla ja alennamme sotainvalidien avopalveluiden haitta-asterajan 15 prosentista 10 prosenttiin. Tällaisia panostuksia sotiemme veteraanien eteen ei ole yksikään hallitus ennen tätä tehnyt. Nyt tehdään.

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen totesikin Helsingin Sanomissa, että ”ne sotaveteraanit, joiden kanssa olen jutellut, suhtautuvat asiaan (kriha-veteraaneihin) erittäin positiivisesti. He ymmärtävät, että tämä on toinen juttu, että emme tavoittele tässä mitään kunniakansalaisuuksia” ja ”sotaveteraanien vankkureista syömistä on vältetty viimeiseen saakka, eikä tässä ole sellaista.”

Se on juuri näin.

Tämä vuosi on erinomainen kiittää ja kunnioittaa nyt myös näitä meidän Kriha-veteraanejamme. Tänä vuonna nimittäin tulee kuluneeksi siis tasan 60 vuotta siitä kun ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezille joulukuussa 1956.

Pidämme huolen jatkossa siis jokaisesta naisesta ja miehestä jonka maailmalle lähetämme nykyisin entistäkin vaativampiin ja vaarallisempiin tehtäviin. Ja pidämme myös entistä parempaa huolta jokaisesta 1939-1945 sotiemme sotaveteraanista, sotainvalideistä, lotista ja heidän puolisoistaan viimeiseen Naiseen ja Mieheen asti. Kiitos ja Kunnia.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Timo Heinonen

Timo Heinonen on kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen.


Leave a Comment