Kreikka saanee rahansa

Kreikka on palannut talouslehtien otsikoihin. Jälleen kerran pitäisi sopia siitä, että voidaanko Kreikalle toimittaa seuraavat lainaerät.

Vuoden 2015 velkaneuvottelut olivat Kreikalle katastrofi. Uusi vasemmistohallitus epäonnistui pahasti eikä saanut lävitse olennaisia myönnytyksiä. Muut euromaat eivät Saksan johdolla suostuneet isoihin leikkauksiin koskien jo myönnettyjä tukilainoja. Yksityisten sijoittajien myöntämiä lainoja oli jo leikattu merkittävästi aikaisemmin.

Neuvotteluissa Kreikalla oli käytössään yksi valttikortti, joka oli eurojäsenyys. Rahaa pitää käytännössä antaa, jos maa oletetaan pysyvän yhteisessä valuutta-alueessa. Saksan valtiovarainministeri kuitenkin esti tämän kortin käytön tylysti ehdottamalla itse Kreikan euroeroa. Tabu oli rikottu. Isoin euromaa olikin sitä mieltä, että euroon liittyminen ei ole peruuttamatonta. Lisäksi pääministeri Alexis Tsipras ei nähtävästi saanut konkreettisia tukilupauksia Yhdysvalloista tai Venäjältä ja joutui tyytymään katkeraan kohtaloonsa. Kreikka sai uudet lainansa sillä ehdolla, että budjettia edelleen tasapainotetaan ja lainakanta jää nimellisesti voimaan.

Muiden euromaiden ja IMF:n myöntämät tukilainat ovat pitkäaikaisia ja korkotaso alhainen. Vaikka Kreikalla on erittäin paljon velkaa suhteessa talouteensa, sen velanhoitokulut eivät ole tällä hetkellä erityisen suuret. Lainaeriä erääntyy kuitenkin ajoittain. Tämä tarkoittaa, että Kreikalle pitää myöntää uuttaa lainaa, jotta se voi hoitaa vanhoja lainoja pois. Seuraavat isot lyhennykset, yhteensä seitsemän miljardia euroa, ajoittuvat heinäkuulle. Käytännössä nämä erät ovat keino kiristää Kreikkaa euromaiden haluamalle tielle. Kreikka on velkavankeudessa niin kauan, kun se joutuu vyöryttämään velkaa eteenpäin  muiden maiden tuella.

IMF on päivittänyt Kreikan talousennusteet. Viesti ennusteissa vahvistaa aikaisempia käsityksiä. Kreikka ei tule maksamaan velkojansa. IMF:n mukaan velka on räjähtävällä polulla. Kreikalla oli nimellisesti julkista velkaa noin 180 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2015 lopussa. Vuonna 2060 velkaa olisi jo 275 prosenttia pitkän aikavälin skenaarioissa. Samaan aikaa EU:n ennusteiden mukaan Kreikan väestön on pitkän aikavälin laskussa. Jos vuonna 2060 velkaa olisi lähes kolme kertaa BKT, samaan aikaa väestömäärä maassa olisi yli 20 prosenttia alhaisempi kuin tänään. Lisäksi EU:n sisällä oleva periaate ihmisten vapaasta liikkuvuudesta mahdollistaa koko ajan koulutettujen kreikkalaisten maastamuuton. Ihmisten voivat muuttaa maasta pois jättäen julkisen sektorin velat entistä pienemmän väestön maksettavaksi.

Tämän vuoden neuvottelut päätynevät todennäköisesti siten, että Kreikalle myönnetään seuraavat velkaerät ja vanhoja velkoja ei leikata. Vaihtoehtoina tälle olisivat iso velkasaneeraus tai euroero, josta etenkin saksalaiset huippupoliitikot keskustelevat entistä laajemmin. Isoon velkasaneeraukseen ei löytyne vielä poliittista halua. Kreikka halutaan pitää kaidalla tiellä ja edellisistä isoista velkataisteluista on poliittisesti liian lyhyt aika. Tämä tullenee vastaan vasta seuraavien päättäjäsukupolvien aikana.

Euroero olisi Kreikalle yksi vaihtoehto. Saksalaisten lisäksi USA:n uusi hallinto pitää vaihtoehtoa esillä. Jatkuva spekulaatio euroerosta on kuitenkin maalle myrkkyä. Niin kauan kuin on realistinen mahdollisuus Kreikassa olevan varallisuuden muuttumiseksi drakmoiksi, kaikilla varakkailla kreikkalaisilla on syy siirtää varallisuutta ulos maasta, jos se vain on mahdollista.

Suomen hallituskin kannatti vuonna 2015 lehtitietojen mukaan Kreikan euroeroa. Suomalaisten kannattaa kuitenkin muistaa, että myös euroeron jälkeenkin EU:n tulisi tukea maata. Länsimaat eivät voi antautua sellaiselle riskille, että Euroopan yhteen geopoliittisesti kuumimpaan nurkkaan tulisi epävakaa valtio lisää. Valtion perusrakenteiden ei voida antaa kaatua Kreikassa. Eurooppa ei tarvitse Turkin ja Lähi-idän läheisyyteen lisää ongelmia.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Risto Murto
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Leave a Comment