Kokoomuksella ei ole varaa kyräilyyn

Kokoomus palaa arkeen värikkään puoluekokouksen jälkeen. Takana on poikkeuksellinen puheenjohtajakilpailu ja muita kamppailuja puolueen johtopaikoista. Edessä puolestaan siintää hallituspuolueen arki ja tuleva vaalisuma. Kuntavaalit ratkaistaan ensimmäisenä jo 10 kuukauden päästä.

Varaa laakereilla lepäilyyn ei ole. Työ tulevaa varten on aloitettava heti. Lappeenrannassa valitun kärkitiimin tehtävä onkin kahden seuraavan vuoden aikana vaativa. Kiireellisin johdon työ on yhdistää puolue. Aivan kuten vuonna 2014, myös tämän kamppailun aikana syntyi luultavimmin tiettyjä säröjä, joiden laatu ja vakavuus on uuden puoluejohdon ymmärrettävä. Myös niiden, jotka tällä kertaa jäivät vaille voittoa henkilövalintakisoissa, tulee tuntea valittu johto omakseen. Se taas on mahdollista vain tekojen kautta.

Toisaalta tällä kertaa tappiolle jääneet voivat tehdä paljon yhdistämisprosessin eteen.  Hyvällä ja huonolla häviämisellä on iso ero. Kaikista vähiten me kaipaamme uutta kahden vuoden kyräilykautta uutta johtoa kohtaan.  Tässä erityisesti eduskuntaryhmän jäsenillä on tällä kertaa näyttämisen paikka. Meidän on viimeistään nyt käyttäydyttävä saamamme vastuun arvoisesti.

Toinen tärkeä työ on palata kiinni olennaiseen, eli kokoomuslaisen politiikan tekemiseen. Niin mukavaa kun pukukoppielämä tai taktiikkojen hiominen onkin, varsinainen työ tehdään kentällä. Tämä pätee myös politiikkaan ja puolueisiin. Tilausta myös tälle aktivoitumiselle olisi. Nykyinen kolmen puolueen hallitus on tähän asti keskittynyt toteuttamaan omaa ohjelmaansa ja hyvä niin. Jämäkkä talouspolitiikka on tuottamassa tulosta, kun talous on vihdoin kääntynyt kasvu-uralle.

Silti tässä hallituksessa kokoomuksen ei pidä tyytyä vain toistelemaan hallituksen tavoitteita. Tarvitaan omia hyviä avauksia loppuhallituskaudelle ja 2020-luvun Suomelle. Erityisesti kokoomuksen pitää ottaa koppi nopeasti yleistyvistä talouden uusista muodoista kuten jakamistaloudesta ja digitalisaatiosta. Toisaalta tarvitaan myös omien vaihtoehtojen kirkastamista. Jälkimmäisestä hyvä esimerkki on eduskuntaryhmän julkaisema maatalouden pelastusohjelma. Myöhemmin heinäkuussa vuorossa on Kokoomuksen vaihtoehdon esitteleminen hallituksen kunnianhimoisen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

Myös sujuvamman sääntelyn ja normin purun rintamalla voisi olla uusien tavoitteiden asettamisen paikka. Useat meille tärkeät uudistushankkeet on jo hallituksen ensimmäisenä vuonna vähintään saatu valmisteluun ja moni on jo toteutunutkin.

Kolmas uudelle johdolle lankeava tehtävä on jatkaa puolueen hyvässä vauhdissa olevaa uudistustyötä. Kevään aikana meistä yli tuhat on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi mukaan uusiin vaikuttamisverkostoihin. Se on voimavara, jota uusi johto varmasti haluaa hyödyntää mm. vaaleihin valmistautumisen yhteydessä.

Tämä uudistus ei silti yksin riitä. Kokoomuksen toimintaan osallistumisen kynnystä pitää alentaa entisestään. Esimerkiksi voisi olla paikallaan pohtia myös meillä laajempien jäsenäänestysten käyttöönottoa nykyisten vaikuttamiskanavien rinnalla. Tarvitaan myös uusia tapoja kampanjoida, jotta kokoomuksella on mahdollisuuksia pärjätä tulevissa vaaleissa.

Uudella johdolla ja kokoomuksella puolueena on siis kaksi vaativaa ja työntäyteistä vuotta edessä. Meistä jokaisesta on lopulta kiinni se, miten me tässä urakassa onnistumme.

 

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Sinuhe Wallinheimo
Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Leave a Comment