Katse isoon kuvaan – velkatien jatkaminen mahdotonta

Sitra analysoi taannoin tulevaisuuden megatrendejä: kiihtyvällä tahdilla kehittyvä teknologia, globaali ja arkinen keskinäisriippuvuus ja luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisi.

Teknologinen kehitys tulee seuraavien vuosikymmenien aikana muuttamaan melkein kaiken. Tärkeä kysymys on, miten tulevaisuuden yhteiskunnat uudistuvat. Miten parhaat teknologiset innovaatiot saadaan työskentelemään koko yhteiskunnan eduksi?

Maailma elää niin nopeiden muutosten aikaa, että entisten aikojen reagointiherkkyys ei enää riitä. Uuteen toimintaympäristöön on myös julkisen sektorin sopeuduttava.

Globaalin keskinäisriippuvuuden kasvu jatkaa voimistumistaan. Suomi on ollut tämän kehityksen suuria voittajia, mutta arvaamaton tulevaisuus vaatii jatkuvaa ennakointia. On löydettävä uusia tapoja toimia muuttuvassa, kasvaneiden jännitteiden tulevaisuudessa. Globalisaatioon liittyy keskeisesti myös ilmastonmuutos sekä rajalliset luonnonvarat. Tässäkin asiassa Suomella on valtava potentiaali olla hyötyjien puolella, kun rohkenemme tarttua mahdollisuuteen.

Eduskunnan istuntokausi käynnistyi tällä viikolla. Kevään istuntokauden aikana tehtävät päätökset eivät varmasti tule olemaan helppoja, kuten eivät edellisen syksyn päätöksetkään olleet. Toteutettavana on edelleen paljon hallitusohjelmassa sovittuja säästöjä ja rakenteiden uudistamista. Julkinen keskustelu käy kovilla kierroksilla. Jokaiselle säästölle ja uudistukselle löytyy kyllä vastustaja.

Tänä keväänä, jos koskaan, katseen on oltava isommassa kuvassa. Miksi hallitus joutuu tekemään näin paljon kaikille vaikeita päätöksiä? Suomen inflaatiokorjattu bruttokansantuote on tällä hetkellä vuoden 2006 tasolla. Talous ei ole kasvanut neljään vuoteen. Julkinen talous on ollut rajusti alijäämäinen finanssikriisistä saakka. Raju alijäämäisyys on johtanut myös rajuun velkaantumiseen – vuodesta 2008 lähtien Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on lähes kaksinkertaistunut.

Tässä tilanteessa ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin hillitä velkaantumista menosäästöin. Sopeutustoimia on tehty viime vaalikaudella raskaalla kädellä ja niitä joudutaan tekemään raskaasti myös tällä vaalikaudella. Rajun julkistalouden velkaantumisen taittaminen tarkoittaa lähes aina ikäviä päätöksiä. Säästöjä joudutaan tekemään kaikilta eri hallinnonaloilta. Kahden vaalikauden sopeutuspäätösten jäljiltä jokaiselta hallinnonalalta on nipistetty.

Olisiko ollut toista vaihtoehtoa? Olisimme voineet ottaa nykyistäkin raskaammin velkaa ja lykätä säästöjä, mutta se olisi ollut vastuutonta politiikkaa. Suomen taloudessa on ikääntymisestä johtuva pitkän aikavälin kestävyysvaje. Väestön ikääntyminen heikentää talouskasvua, kun työelämässä on vähemmän käsipareja. Toisaalta myös ikäsidonnaiset menot kasvavat. Näitä kahta kautta julkinen talous heikkenee merkittävästi tulevina vuosina. Tähän kehitykseen varautumisen näkökulmasta raskas velkaantuminen olisi ollut vastuutonta.

Heikko talouskasvu ja kilpailukyvyn suhteellinen heikkeneminen heijastelevat myös työttömyyteen. Joulukuussa Suomessa oli 377 900 työtöntä työnhakijaa. Se on aivan kohtuuttoman suuri joukko ihmisiä ja inhimillisesti kamalaa. Työllisyystilanteen ratkaiseminen on kevään tärkein haaste.

Suomi on ennenkin selvinnyt vaikeista vaiheista, miksi ei nyt. Selviämme kyllä, kunhan uudistaminen on rohkeaa. Jokainen säästö ja vanhaa maailmaa haastava uudistus voidaan helposti ampua alas yksi kerrallaan, mutta ”ei” ei vie meitä eteenpäin.

Meillä on paljon, minkä pohjalle rakentaa tulevaisuuden kasvua. Yksi on suomalainen koulutusjärjestelmä. Se on yksi maailman parhaista. Otetaan siitä kaikki irti, ja uudistetaan Suomea ennakkoluulottomin silmin.

 

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuriministeri ja kokoomuksen varapuheenjohtaja.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Sanni Grahn-Laasonen
Sanni Grahn-Laasonen on opetus- ja kulttuuriministeri.

Leave a Comment