Kasvun kahleet purettava

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla kauan odotetun katsauksensa Suomen taloudesta. Viesti suomalaisille oli kaksijakoinen. Julkisen talouden toimintamahdollisuuksia rajoittaa pitkään jatkunut talouden yleinen anemia. Lisäksi julkisen talouden kestävyyttä nakertaa korkea työttömyys. Päättäjien käsiä sitoo väistämättä myös ikärakenne, joka muuttuu kokonaistuotannon näkökulmasta vääjäämättä epäedulliseen suuntaan.

Toisaalta horisontissa on nähtävissä myös parempia merkkejä. Talous kasvoi puolella prosentilla vuonna 2015, ja tälle vuodelle ennustetaan 0,9 prosentin kasvua. Suomen talouden alle on siis vihdoin löytymässä hieman kovempaa maaperää. Selvää kuitenkin on, että näillä luvuilla ei työttömyyttä vähennetä helposti tai lopeteta julkisen talouden nopeaa velkaantumista.  Siihen tarvitaan yksinkertaisesti lisää kasvua.

Ikävä kyllä keinot nopeamman kasvun luomiselle ovat rajoitetut. Kehysriihessä sovitut hallituksen työllisyys- ja yrittäjyyspaketit vaikuttavat kyllä positiivisesti, mutta eivät riittävän voimakkaasti. Nopeampaa kasvua pitää siis hakea myös muita reittejä käyttäen. Tarvitsemme nyt sellaisia kysyntää tukevia toimia, jotka samalla edistävät rakenteiden uudistumista ja tuotannon kasvua tulevaisuudessa. Suurin osa näistä liittyy enemmän tai vähemmän hallituksen kärkihankkeeksikin nostettuun sujuvamman sääntelyn ja normienpurun kokonaisuuteen.

Hyvä esimerkki jo toteutetuista kasvua vauhdittavista rakenneuudistuksista on ollut kauppojen aukiolon vapauttaminen. Epäilijöiden pettymykseksi uudistus on parantanut sekä kuluttajien valinnanvapautta että kaupan alan liikevaihtoa. Tämä puolestaan merkitsee ajan mittaan parempaa kaupan alan työllisyyttä. Toisin kuin oppositio väittää, hallituksella on parasta aikaa pöydällään koko joukko hankkeita, joilla vastaavanlainen kasvuruiske olisi mahdollista. Suomen talouden tulevaisuus ei ole yhden kortin varassa. Toivottavasti kaupan alan kokemukset kannustavat hallitusta olemaan rohkea näiden uudistusten suhteen.

Esimerkiksi alkoholilainsäädännön uudistus on mahdollista toteuttaa siten, että se vahvistaisi myös suomalaista työllisyyttä. Meillä on nyt mahdollisuus parantaa suomalaisten tuottajien asemaa vapauttamalla vaikkapa ulkomaille kohdentuvan mainonnan sääntöjä. Vastaavasti päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan nostolla on mahdollista parantaa kotimaisten pienpanimoiden ja viljanviljelijöiden asemaa.

Samalla lailla työllisyyttä ja kasvua on mahdollista vauhdittaa uudistamalla rohkeasti maamme liikennepolitiikkaa. Avaamalla liikenteen markkinoita kilpailulle ja päivittämällä esim. taksialan sääntelyä tähän päivään tämä on varmasti mahdollista. Tästä on myös ministeri Bernerin valmistelemassa liikennekaarihankkeessa kyse.

Myös sote-uudistukseen sisältyy mahdollisuus parantaa Suomen talouskasvua. Aidon valinnanvapauden myötä julkisten ja monikansallisten yksityisten terveysjättien rinnalle on mahdollista luoda tilaa pienille ja keskisuurille yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille.

Yhtä kattavaa tai nopeasti vaikuttavaa keinoa Suomen talouskasvun ruokkimiseksi ei ole, vaan muutokseen tarvitaan monia pieniä askelia. Yhteistä näille askelille on antaa suomalaisille itselleen vapautta päättää, sillä vapaampi yhteiskunta on myös taloudellisesti menestyvämpi yhteiskunta.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Sinuhe Wallinheimo
Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Leave a Comment