Kasvaville kaupunkiseuduille erityisasema

Maakuntahallinnon uudistuksessa haetaan uutta työnjakoa aluehallinnon, maakuntien ja kuntien kesken. Maakuntien ja koko Suomen etu on, että kasvavien kaupunkiseutujen elinvoimakehitystä ei jarruteta hallinnollisin ratkaisuin. Kaupunkiseudulla tulee olla jatkossakin omat välineet ja resurssit alueensa kehittämiseksi.

Maakuntauudistuksessa on kaavailtu 18 maakuntaa. Pirkanmaan maakunnan keskus, Tampereen kaupunkiseutu, on asukasluvultaan (379 000) suurempi kuin 14 maakuntaa ja kasvaa seuraavien reilun 20 vuoden aikana yli 100 000 asukkaalla. Kaupunkimaisella alueella on omia erityiskysymyksiä liittyen väestönkasvun vastaanottamiseen ja talouskasvun ja kilpailukyvyn luomiseen.

Tästä näkökulmasta ei ole perusteltua, että Suomen kaikkiin maakuntiin haetaan samanlaista rakennetta ja maakunnille samanlaista tehtäväkenttää ottamatta huomioon maakuntien erilaisuutta ja koko Suomen kilpailukyvyn vetureina toimivien kaupunkiseutujen merkitystä.

Pääkaupunkiseudun erityisasema ei riitä yksin vastaamaan Suomen haasteisiin, kuten kaupungistumiseen, kansainvälistymiseen ja talouden kasvuun. Näiden ilmiöiden kasautuminen suurille kaupunkiseuduille on jo käynnissä ja se vahvistuu edelleen.

Alueuudistusta ei tule toteuttaa siten, että maakunnista muodostuu kaupunkiseutujen luontaisen roolin kanssa kilpaileva toimija. Tarvitsemme sellaisia ratkaisuja, joissa toimivaltaa ja vastuuta annetaan mahdollisimman paljon niille, jotka käytännössä asioita tekevät ja yhteistyössä toimivat.

Esityksessä maakuntalaiksi määritellään maakunnan tehtäviksi mm. elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen. Nämä ovat juuri elinvoimakuntien ydintehtäviä. Lakiesityksessä kunnille on kirjoitettu vain paikallisen elinkeinopolitiikan rooli, mikä on huolestuttavan kapea näky suuren kansainvälisestikin toimivan elinvoimakaupungin näkökulmasta.

Toinen huoleni liittyy kuntien ja erityisesti kaupunkiseutujen resursseihin elinvoiman edistäjinä. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroa alennetaan 12,3 prosenttia. Rahoitusmuutosta on ajateltu vain soten näkökulmasta. Miten kaupunkiseutujen rooli talouskasvun vipuvaikutusten aikaansaajana, väestönkasvun vastaanottajana ja uuden elinkeinotoiminnan mahdollistajana on mahdollista tulevaisuudessa, jos tulopohja pienenee ratkaisevasti?

Elinvoima-asiat tulisi maakuntauudistuksen yhteydessä vastuuttaa kasvaville kaupunkiseuduille. Lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon suurten kaupunkiseutujen rooli ja antaa maakunnille mahdollisuus sopia joustavasti erilaisista ratkaisuista tehtävien järjestämisessä kuntien kanssa. Se on kaupunkien, maakuntien ja koko maan etu.

 

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Anna-Kaisa Ikonen
Anna-Kaisa Ikonen on Tampereen pormestari.

Leave a Comment