Kärkihankkeet ovat sukua suunnitelmataloudelle

Vaikka kuinka pyrkii olemaan johdonmukainen ja vannoo järjen nimiin, niin sitä ajautuu välillä raiteilta. Tämä on politiikassa tuttua – ja myös inhimillistä. Järki ja poliittiset tavoitteet eivät aina ole sovitettavissa yhteen, vaikka sitä miten toivoisi.

SOTE:sta uhkaa syntyä iso sotku, kun samalla rakenteella yritetään sekä synnyttää toimiva ja tehokas järjestelmä että sementoida pääministeripuolueen alueellinen vaikutusvalta ja vaaliorganisaatio. Toinen tavoite on toteutumassa, toisen kustannuksella.

Tällä viikolla keskustelussa olleessa omistajaohjauspolitiikassa näkyy samantapaista ristiriitaa. Samaan aikaan kun hallitus vannoo markkinatalouden nimiin, se valmistelee tuottavan ja monelta osin strategisen omaisuuden myyntiä kärkihankkeiden rahoittamiseksi – budjetin menojen kattamiseksi.

Entä ne kärkihankkeet? Markkinataloudessa on perinteisesti ajateltu, että valtio luo edellytykset ja markkina hoitaa loput. Yritykset ja kuluttajat valitsevat voittajat, ei valtio. Muitakin menetelmiä on toki kokeiltu, viimeksi viime vuosisadalla rajan takana, mutta tulos ei ole ollut mairitteleva.

Kärkihankkeet ovat sukua suunnitelmataloudelle. Kun valtio vie rahoitusta perustutkimukselta ja myy omaisuuttaan käyttääkseen rahaa valtion, ei markkinoiden valitsemiin kärkihankkeisiin, niin silloin hallitus ohittaa markkinatalouden mekanismit ja pelaa peliä, jossa panokset ovat kovat ja tulos erittäin epävarma.

Jos hallitus kaipaa ideologista – ja loogista – sparrausapua, olemme käytettävissä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Anders Adlercreutz

Anders Adlercreutz on arkkitehti, yrittäjä, viiden lapsen isä ja RKP:n kansanedustaja.