Kansanedustajat – Suomella on voitettavaa kyberturvallisuudessa

Digitaalisen toimintaympäristön turvallisuudesta, kyberturvallisuudesta, keskustellaan Suomessa edelleen varsin teknologiapainotteisesti. Teknologiaa ja teknisiä ratkaisuja luonnollisesti turvallisuuden parantamiseksi tarvitaan, mutta tämän päivän Suomessa digitaalinen turvallisuus tulee ymmärtää ensisijaisesti strategisena ja vahvaa poliittista ohjausta ja osaamista vaativana asiana. Tämän takia Aalto-yliopisto toteutti tammi-helmikuussa 2016 kyselyn kansanedustajille, jossa kysyttiin heidän arvioitaan Suomen kyberturvallisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Merkittävimpänä tutkimustuloksina on pidettävä seuraavia kolmea asiaa, jotka edellyttävät jatkopohdintoja ja tarpeellisia toimenpiteitä yhteiskunnassamme.

Ensinnä, kansanedustajien näkemysten mukaan Suomi ei ole saavuttanut kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa asetettua tavoitetta maailmanlaajuisesta edelläkävijyydestä. Kansanedustajien vastausten keskiarvon (4,69, asteikolla 1-9) edelläkävijyyden saavuttamisen kysymykseen voi arvioida ilmentävän, että Suomessa on kyberturvallisuusstrategian ilmestymisen jälkeen tehty hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä kyberturvallisuuden kehittämiseksi, mutta maailmanlaajuisen edelläkävijyyden tavoitetta ei ole saavutettu. Nyt on tarpeellista laajemminkin pohtia askeleita eteenpäin sekä myös arvioida tarpeellisia toimenpiteitä edelläkävijyyden saavuttamiseksi, mikäli tavoite halutaan poliittisesti edelleen pitää voimassa. Helmikuussa 2016 julkaistussa ”Kyberosaaminen Suomessa” -selvitysraportin johtopäätöksissä todetaan osuvasti, että ”On päätettävä, halutaanko, että Suomi todella on globaali edelläkävijä kyberturvallisuudessa. Resurssit ja toimenpiteet tulee suhteuttaa asetettuun visioon ja tavoitteisiin.” Tämä edellyttää vahvaa poliittista sitoutuneisuutta ja tietoisuutta sekä tarpeellista yhteiskunnallista keskustelua.

Toiseksi, tutkimuksen tuloksissa on erityisen huomionarvoisena pidettävä kansanedustajien hyvin myönteistä arviota kyberturvallisuus-alan liiketoiminnallisista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille (vastausten keskiarvo 7,92 asteikolla 1-9). Suomessa onkin suhteellisesti katsottuna melko laaja kyberturvallisuuteen liittyvä yrityskenttä, ja alalla on vahvoja ja innovatiivisia yrityksiä. Alan globaalin markkinoiden arvioidaan olevan lähivuosina voimakkaassa kasvussa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Suomalaisilla yrityksillä on myös vahva kansainvälinen luottamuspääoma puolellaan. Nyt on tarpeellista pohtia niin yhteiskunnan kuin suomalaisen yrityskentän näkökulmista niitä toimenpiteitä, joilla suomalaisyrityksien menestymisen mahdollisuuksia voidaan parantaa. Poliittinen tahtotila ilmenee tutkimuksen perusteella voimakkaana.

Kolmanneksi, digitalisaatio on läpäissyt tänä päivänä jo lähes kaikki suomalaisen yhteiskunnan, yrityselämän ja ihmisten arkipäivän rakenteet ja toimintaulottuvuudet. Sanotaan, että kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoituu. Tämä edellyttää lisääntyvissä määrin digitaalisen turvallisuuden huomioonottamista sekä erityisesti digitaalisen turvallisuustietoisuuden vahvistamista. Kyse on hiljalleen muuttuvan ja muotoutuvan digitaalisen turvallisuuskulttuurin luomisesta, mikä koskettaa jokaista suomalaista. Kansanedustajien näkemysten mukaan suomalaisten yleisessä tietoisuudessa on vielä paljon parannettavaa ja yleisen tietoisuuden lisäämisen tuleekin olla yksi suomalaisen yhteiskunnan digitaalisen turvallisuuden kehittämisen painopistealueita lähivuosina.

Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa tässä linkissä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Jarno Limnell
Kyberturvallisuus-alan professori Aalto-yliopistossa.

Leave a Comment