Kansainvälisyys takaa tulevaisuuden

Alkuvuodesta on vihdoin saatu merkkejä talouden piristymisestä. Valtionvarainministeriö povaa Suomen talouteen 2,4 % kasvua ja työllisyyslukujen ennakoidaan paranevan tasaisesti tulevina vuosina. Kuluttajien luottamus talouteen on palautumassa. Positiivista on se, että pitkästä aikaa kasvu perustuu viennin virkoamiseen. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi tehdyt investoinnit alkavat poikia ja uusia työpaikkoja syntyy. Ilon aihe on myös se, että työttömyys alenee ja entistä useammalla nuorellakin on mahdollisuus päästä työelämään.

Suomi on viennistä riippuvainen maa ja vientimarkkinat ovat edellytyksenä Suomen talouden kasvulle, Kasvu puolestaan takaa hyvinvointipalveluiden ylläpidon ja nuorten mahdollisuuksien turvaamisen. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä uskon valaminen omaan tulevaisuuteen vaativat vakautta ja kasvua. Etenkin nuorisolle kansainvälisyydestä on muutakin hyötyä kuin vientimarkkinat. Laajat työmarkkinat ja kouluttautumismahdollisuudet takaavat, että nuorilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet nähdä, oppia ja löytää oma paikka maailmassa.

Euroopan komissio julkisti maaliskuussa viisi skenaariota Euroopan Unionin tulevaisuuden vaihtoehdoiksi. Lisätäänkö vai vähennetäänkö Euroopan Unionin integraatiota? Siirretäänkö painopiste ja resurssit selkeämmin sisämarkkinoihin? Siirrytäänkö integraatiossa monivaiheiseen järjestelmään? Vai pysytäänkö ehkä nykyisessä? Ehdotuksilla avattiin kaivattua keskustelua Euroopan tulevaisuuden suunnasta brexitin jälkeisessä ajassa.

Myöskään meillä Suomessa ei ole käyty riittävästi keskustelua siitä, mitä me haluamme tulevaisuudessa Euroopan Unionilta, joka on tärkein kansainvälinen viitekehyksemme, vientimarkkinamme ja turvallisuusyhteisömme. Suomen politiikka niin Euroopassa kuin kansainvälisestikin, kaipaa aloitteellisuutta ja visiointia pelkän reaktiivisuuden sijaan. Kyse ei ole mistään virkamiesten ja poliitikkojen spekuloinneista, vaan myös Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Suomikin ovat EU:ssa ratkomassa meitä kaikkia koskevia ongelmia, esimerkiksi pakolaiskriisiä, terrorismia ja ilmastonmuutosta. Yhteisiä asioita, joihin haetaan yhteisiä ratkaisuita.

Selvää on, että Suomen paikka on jatkossakin EU:ssa. Emme kykene ylläpitämään kasvua ja nykyisiä hyvinvointiyhteiskunnan järjestelmiä ilman kansainvälisyyttä. Aktiivinen ja rakentava asenne yhteisen unionin tulevaisuuteen on juuri nyt Suomelle tärkeää. Suomi tarvitsee visioita siitä mikä on paikkamme Euroopassa ja maailmassa, tarvitsemme aloitteellisuutta omaan politiikkaamme ja avoimuutta ottaa kaikki hyödyt, mitä maailma meille kykenee tarjoamaan. Kasvu, hyvinvointi ja oman nuorisomme tulevaisuus on siitä kiinni.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Lenita Toivakka

Lenita Toivakka (kok.) on kansanedustaja, maakuntavaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu.


Leave a Comment