Irtopisteitä perheenyhdistämisen varjolla

Perheenyhdistämistä koskevien säännösten uudistamisen tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan hallita maahanmuuttoa, vähentää maahanmuuton kustannuksia, edistää kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenkokoajien kykyä vastata perheensä toimeentulosta, helpottaa perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista sekä varmistaa, ettei Suomi näyttäydy erityisen houkuttelevana turvapaikanhakumaana.

Turvatun toimeentulon perheenyhdistämisen edellytykseksi asettamisen perustarkoitus on se, ettei maahan muuttavan ulkomaalaisen ja hänen perheenjäsentensä maassa oleskelu kohtuuttomasti rasita Suomen julkista taloutta. Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksen soveltamista ehdotetaan laajennettavaksi niin, että se koskee myös kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenyhdistämistä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi viime viikolla lausuntonsa koskien perheenyhdistämistä. Lausunnosta ei syntynyt mitään kohua tai sen suurempaa uutisointia. Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavasti:

“Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan perhe-elämän suojasta ei johdu valtiolle yleistä velvollisuutta hyväksyä perheenyhdistämistä alueellaan. Tuomioistuin ei myöskään ole pitänyt periaatteessa kohtuuttomana vaatimusta siitä, että maahan sijoittuneen ulkomaalaisen on osoitettava riittävän itsenäiset ja pysyvät tulot, joiden avulla hän voi huolehtia perheenyhdistämisessä tarkoitetun perheenjäsenen perustoimeentulosta.”

“Perustuslakivaliokunnan mielestä on tärkeää, ettei poikkeamisen kynnys muodostu tulkintakäytännössä kohtuuttoman korkeaksi. Valiokunta korostaa myös sitä, että poikkeamisen edellytyksiä on arvioitava Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Näin ymmärrettynä sääntely ei muodostu valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi”.

Lyhyesti sanottuna perustuslakivaliokunta katsoo, että Suomi voi tehdä esitetyt tiukennukset perheenyhdistämisen ehtoihin, mutta oltava mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan. Perustuslakivaliokunta päätyi lausunnossaan johtopäätökseen, että ulkomaalaislain muutos eli perheenyhdistämisen ehtojen tiukentaminen voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Eduskunnan hallintovaliokunnalla on tänään viimeinen asiantuntijakuuleminen perheenyhdistämislain muutoksesta. Huomisen kokouksesta lähtien valiokunnassa ryhdytään neuvottelemaan mietinnöstä. Kuin sattumalta Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina uutisen Maahanmuuttoviraston päätöksestä, jonka mukaan irakilaisperheen äiti ja vanhempi lapsi joutuvat palaamaan Irakiin, kun taas isä ja nuorin lapsi saavat jäädä maahan.

Jutun kirjoittaneen toimittaja Satu Vasantolan henkilökohtainen näkemys asiasta tulee selväksi hänen Twitter-viesteistään. ”Perheenyhdistäminen kiristyy, helppoa ei ole nytkään,” Vasantola viesteili uutisensa saatesanoina. Vasantola myös jakoi tilillään Tarja Halosen ja Pakolaisavun viestintäpäällikön Kaisa Väkiparran Maahanmuuttoviraston päätöstä paheksuvat viestit.

Helsingin Sanomien linja perheenyhdistämisen osalta on yksiselitteisesti olla hallituksen linjaa vastaan. Helsingin Sanomat kutsui tänään pääkirjoituksessaan perheenyhdistämisen uusia ehtoja aika- ja tulorajoista “syrjiviksi” toimeentulon ja sukupuolen perusteella. Tämä näkemys on lehden yksityisajattelua, joka ei saa selkeää tukea esimerkiksi perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen logiikka ontuu, kun siinä kritisoidaan sitä, että toimeentulovaatimukset eivät koske Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten perheenjäseniä. Hallituksen alkuperäisessä esityksessä toimeentuloedellytys oli myös kansalaisille, mutta punaviherkaarti ja sen rumpua paukuttava media painostivat onnistuneesti siitä luopumiseen. Ja nyt Helsingin Sanomat ihmettelee, että miksi myös kansalaisille ei ole tasapuolisesti toimeentulovaatimusta.

Uutista seurasi punaviherkaartin paheksunnan aalto. Tapausta kommentoivat välittömästi presidentti Tarja Halonen, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö. Lopulta sisäministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi pyytäneensä selvitystä Maahanmuuttovirastolta.

Helsingin Sanomien alkuperäisessä uutisessa Maahanmuuttovirasto perusteli tätä yksittäistä tapausta asiallisesti. Maahanmuuttoviraston päätösperustelun lyhyttä referointia lukuun ottamatta mediaan pääsi vain yksi näkökulma, sillä käsitellyttä viranomaista velvoittaa salassapito. Viranomaiset eivät voi tehdä päätöksiä punaviherkaartin huutoäänestyksen perusteella, vaan virkavastuulla ja lakiin perustuen.

Odotan, että hallintovaliokunnan hallituspuolueiden edustajat kunnioittavat yhteisesti sovittua turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa. Poliitikoilla on ikävän suuri kiusaus lähteä lautailemaan yleisen paheksunnan aalloilla. Oli paheksunnalle sitten mitään perusteita tai ei.

Kansan Uutisia lainatakseni irakilaisperheen tarina synnytti hurskastelun maailmanennätyksen. Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi Helsingin Sanomien uutista heti Twitterissä:

“Ihmiset eivät ole esineitä. Tämä perhe kuuluu yhteen. Järjestelmä vaatii korjausta. Tulorajojen taso on järjetön.”

Antti Rinne 8.12.2015 puhui kovin eri tavalla:

“Olen lukenut [hallituksen turvapaikkapoliittiset] toimenpiteet pari kertaa läpi, ja minusta ne vaikuttivat erittäin hyviltä.”

Joko Antti Rinne ei tiennyt, että Maahanmuuttoviraston sisäiseen ohjeeseen kuuluva tuloraja oli voimassa jo ennen hallituksen esitystä perheenyhdistämisen tiukentamisesta tai hän vain tietoisesti keräilee poliittisia irtopisteitä matkan varrella. Kumpikaan vaihtoehto ei kerro hyvää. Vielä joulukuussa Rinne ja sosialidemokraatit kannattivat hallituksen turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa. Sisältäen perheenyhdistämisen tiukentamisen.

Sosialidemokraattien turvapaikkapolitiikka on levällään kuin Jokisen eväät. On vain Toveri Tuuliviiri, joka menee minne media ja opportunismi kulloinkin ohjaavat. Yksi hallituksen joulukuisista linjauksista oli tämä Rinteen nyt vastustama, mutta joulukuussa kannattama: “Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista.””Olen lukenut [turvapaikkapoliittiset] toimenpiteet pari kertaa läpi, ja minusta ne vaikuttivat erittäin hyviltä.”

Joko Antti Rinne ei tiennyt, että Maahanmuuttoviraston sisäiseen ohjeeseen kuuluva tuloraja oli voimassa jo ennen hallituksen esitystä perheenyhdistämisen tiukentamisesta tai hän vain tietoisesti keräilee poliittisia irtopisteitä matkan varrella. Kumpikaan vaihtoehto ei kerro hyvää.

Vielä joulukuussa Rinne ja sosialidemokraatit kannattivat hallituksen turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa. Sisältäen perheenyhdistämisen tiukentamisen.

Sosialidemokraattien turvapaikkapolitiikka on levällään kuin Jokisen eväät. On vain Toveri Tuuliviiri, joka menee minne media ja opportunismi kulloinkin ohjaavat.

Maahanmuuttovirasto pääsi ääneen sen jälkeen kun pahin moraalisäteily ja tietoon perustumaton paheksunta päätöksestä oli laantunut:

“Julkisuudessa esillä olleessa irakilaisperheen tapauksessa ei ole esitetty kaikkia asiaan vaikuttaneita faktoja. Media on siteerannut päätöstekstiä valikoiden, minkä vuoksi tapauksesta on muodostunut yksipuolinen kuva.”

“Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksas artikla, joka koskee perhe-elämän suojaa, ei suojaa kaikkia ihmisten henkilökohtaisia ratkaisuja kuten asuinpaikan valintaa, jos perhe on perustettu tietäen, että oleskeluluvan saaminen on epävarmaa.”

“Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut vastaavia tapauksia ja todennut, että jos hakijalle on tehty kielteinen perheenyhdistämispäätös, ei turvapaikkahakemuksella voi ohittaa kielteistä perheenyhdistämispäätöstä.”

“Pakolaisaseman saamisen jälkeen kotimaahan matkustaminen ja siellä oleskelu on peruste tarkastella pakolaisaseman lakkauttamista, koska tällöin voi olla kyse siitä, ettei henkilöllä enää ole perusteltua pelkoa vainosta.”

Kansanedustajat ovat lainsäätäjiä ja pääosa lainsäädännöstä tulee hallituksen esityksenä. On suorastaan irvokasta, jos lainsäädännön linjanneet kansanedustajat ja ministerit pakenevat median ja poliittisten kilpailijoiden luomaa painetta Maahanmuuttoviraston taakse. Uskon, että Maahanmuuttovirasto toimii lain, sen hengen ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaan.

Esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on kiireellinen, sillä siirtolaiskriisin aaltojen pauhatessa toimeentuloedellytyksen tiukennus on saatava voimaan mahdollisimman pikaisesti. Mikäli perheessä on esimerkiksi puolisot ja kaksi lasta, niin perheenkokoajalla pitää olla 2 600 euron nettotulot kuukaudessa, muutoin hän ei voi tuoda perhettään Suomeen. Kun muistetaan, että tietyt tuet, kuten esimerkiksi lapsilisät tai opintotuki, lasketaan tuloksi, asetettava nettotuloraja on täysin kohtuullinen.

Hallituksen asettaman työryhmän jatkoneuvotteluissa on asetettava lakiin mahdollisimman usea niistä velvoitteista, jotka EU-direktiivi sallii ja joiden toimeenpanosta on yhdessä hallituksessa sovittu. Tällaisia ovat asunto- ja asumisaikaedellytys, aviopuolison ja perheenkokoajan ikä- ja kielitaitoedellytykset.

Kansalaisten on syytä tietää ja vasemmisto-opposition on oltava erityisen tietoisia, että perheenyhdistämisen tiukennuksia on jo toteutettu muualla Euroopassa huomattavasti laajemmin. Esimerkiksi Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa on asetettu ikäraja avio- ja avopuolisolle sekä perheenkokoajalle. Näissä maissa todellista turvaa hakevat saavat EU-direktiivin mukaisesti oikeuden yhdistää perheensä tavalla tai toisella. Useat muut maat ovat asettaneet kaikenlaisia muitakin ehtoja ja edellytyksiä, jotka ehkäisevät tehokkaasti elintasopakolaisuutta.

Kukaan ei saa olla lain yläpuolella. Mikä tärkeintä, Maahanmuuttovirasto korostaa, että ”Mediassa esiintyneet tapaukset eivät saa erityiskohtelua vaan käsitellään samoin periaattein kuin kaikki muutkin tapaukset”.

Kansanedustaja Juho Eerola (ps.) on todennut, että perussuomalaisten maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta on tullut hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Näin näyttää ajattelevan pääkirjoituksessaan myös Helsingin Sanomat, jonka mukaan ”linja on kiristynyt historiallisella tavalla, ja vaikutukset turvapaikanhakijoiden asemaan ovat huomattavia”.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Simon Elo

Perussuomalaisten kansanedustaja, espoolainen kaupunginvaltuutettu ja parantumaton videopelaaja.


Leave a Comment