Hybridi-ilmiötä ymmärrettävä paremmin

Turvallisuus on korostetusti tänä päivänä yhteistyötä. Tämä ilmenee hyvin uusimmista turvallisuuttamme linjaavista selonteoista. Sana ”yhteistyö” esiintyy ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa 89 kertaa, puolustusselonteossa 67 kertaa ja sisäisen turvallisuuden selonteossa 50 kertaa.

Kansallisen turvallisuusyhteistyön ohella korostuu kansainvälinen yhteistyö. Monet Suomeenkin kohdistuvat uhkat ovat valtioiden rajat ylittäviä ja edellyttävät kasvavissa määrin kansainvälistä yhteistyötä. Tämä koskee niin uhkiin varautumista ja torjuntaa kuin toipumiskykyä uhkien realisoiduttua.

Euroopan nykytilanne on haastava. Euroopan unioni hakee uutta sisäisesti uutta suuntaa ja sisältöä. Samalla Euroopan turvallisuustilanteeseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä kohdistuu idän ja etelän suuntien lisäksi Atlantin toiselta puolelta. Eurooppalaiset kaipaavat tutkimuksien mukaan turvallisuutta niin omaan arkeensa kuin koko Euroopan alueelle. Turvallisuuden takaaminen on nykytilanteessa unionin tärkeimpiä tehtäviä, ja siihen vaaditaan nyt uudenlaista otetta ja aktiivisuutta.

Kansalais- ja mediakeskustelussa Euroopan turvallisuusyhteistyö keskittyy usein toteamuksiin ”euro-armeijan mahdottomuudesta” tai ”Naton rooliin turvallisuuden takaajana.” Toteamukset ovat kovin mustavalkoisia. Eurooppa ja etenkin Euroopan unioni voi – ja sen pitää – kantaa yhä vahvempaa vastuuta ja roolia turvallisuuden tuottamisessa. Ehkä puolustusyhteistyön sijasta luontevampaa olisi puhua turvallisuusyhteistyön vahvistamisesta, johon puolustusulottuvuus sisältyy. ”Kovat” ja ”pehmeät” keinot kuuluvat molemmat turvallisuuteen. Joka tapauksessa eurooppalainen puolustus- ja turvallisuusyhteistyö, ja sen syventäminen, on Suomen etujen mukaista. Kansainvälinen turvallisuusyhteistyö on Suomelle välttämättömyys. Kansallista varautumistamme ja voimavarojamme unohtamatta.

EU-komission esittämät uudet linjaukset puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä on syytä ottaa Suomessa myönteisesti vastaan. ”Future of European Defence” -paperi kannattaa lukea huolella.

Eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön kehittämisen laajassa kokonaisuudessa kannattaa nyt luoda painopisteitä ja keskittyä asioihin, joihin Eurooppa tarvitsee nykytilanteessa nopeita parannustoimia. Näitä painopistealueita ovat hybridivaikuttaminen, moninaiset kyberuhkat ja informaatio-operaatioihin vastaaminen. Näillä alueilla on mahdollista edistää laajaa eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä.

Sanotaan, että asiat muuttuvat kahdella tapaa: Joko kriisin tai johtajuuden kautta. Vakavia kriisitilanteita emme toivottavasti kohtaa ja siksi on nyt hybridi-, kyber- ja informaatiouhkien torjunnassa tarpeellista korostaa johtajuutta yhteistyön vahvistamisessa. Mutta kyse ei ole pelkästään esimerkiksi hybridivaikuttamisen ennakkovaroitusjärjestelmän luomisesta, puolustusmateriaalin yhteishankinnoista tai tilannetietoisuuden jakamisen tehostamisesta, vaan yhtä lailla poliittisten valmiuksien kehittämisestä. Miten EU toimii yhdessä rintamassa ja vastaa poliittisesti koettuihin uhkiin? Miten keskinäistä avunantomekanismia selkiytetään? Näihin kysymyksiin vastaamisessa kysytään johtajuutta. Pidän myös hyvänä komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen ehdotusta EU:n yhteisen solidaarisuuslausekkeen syventämisestä juuri kyber- ja hybrivaikuttamisen osalta. Tässä Suomi voisi olla aloitteellinen.

EU-komission linjaukset, ehkä huomaamattakin, lisäävät entisestään painoarvoa syksyllä Helsingissä aloittavalle Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle. Eurooppa tarvitsee jatkuvasti kehittyvän ”hybridi-ilmiön” parempaa ymmärrystä, eri hybridivaikuttamisen instrumenttien huomioivaa kokonaisvaltaista analyysiä sekä dialogin vahvistamisesta EU:n ja Naton välillä hybridiuhkien torjumiseksi. Juuri näihin ajankohtaisiin haasteisiin osaamiskeskuksen on tarkoitus vastata. Olen havainnut, että kansainvälisesti ja etenkin Euroopassa odotukset keskusta kohtaan ovat suuret. Samalla kyse on merkittävästä mahdollisuudesta Suomelle ja profiilimme nostamiselle koko Euroopan turvallisuuden vahvistamisessa. Tämä mahdollisuus kannattaa täysimääräisesti hyödyntää.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Jarno Limnell
Kyberturvallisuus-alan professori Aalto-yliopistossa.

Leave a Comment