Huoli koulutusleikkauksista on laaja

Suomessa olemme pitkään voineet aidosti ja ylpeydellä puhua koulutusjärjestelmästä, jossa voittajia ovat kaikki ja heikoimmista lähtökohdista ponnistavia on yhdessä työnnetty eteenpäin. Tästä koulutuksen kaikki pelaa -periaatteesta täytyy pitää myös jatkossa kiinni, sillä koulutus ei ole vain henkilökohtainen investointi opiskelijalta omaan tulevaisuuteensa. Koulutus on myös yhteiskunnan panostus sen puolesta, että osaavia ja päteviä ihmisiä on yhteiskunnassa tärkeissä asemissa huolehtimassa niin julkisten palveluiden toimivuudesta kuin rakentamassa tulevaisuuden kasvua yritysmaailmassa. Myös sivistys itsessään on suuri, ellei jopa arvoista suurin.

Viime hallituskaudella tehtyjen koulutussäästöjen jälkeen puolueiden yhteinen käsitys oli, että leikkaukset on vedetty tappiin. Leikkausten johdosta kaikkien puolueiden puheenjohtajat lupasivatkin eduskuntavaalien alla, että koulutuksesta ei enää leikata.

Nyt hallitus on kuitenkin tekemässä massiivisia leikkauksia koulutuksesta, tutkimuksesta ja opiskelijoiden toimeentulosta. Yöunensa koulutusleikkauksista on menettänyt jopa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta, joka toivoi, että koulutukseen tehtävät leikkaukset olisivat vaikeista ajoista huolimatta jääneet pienemmiksi.

Opintorahasta aiotaan leikata jopa neljännes siten, että sen osuus pienenee 80 euroa. Eräs opiskelija kansalaispalautteessaan konkretisoi tämän minulle toteamalla, että se on 2 viikon ruokalasku. Myös tukikuukausia aiotaan leikata ja vastaavasti lainapainotteisuutta lisätä.

Opintorahaleikkaukset heikentävät nuorten tasapuolisia edellytyksiä opiskella. Erityisesti vaikeassa tilanteessa ovat ne, joilla on lähtökohtaisesti heikommat edellytykset kivuta yhteiskunnallisia portaita ylöspäin. Vähävaraisista perheistä tulevat kokevat elämisensä kustannusten rahoittamisen lainalla riskiksi, sillä varmuutta opiskeluiden jälkeisestä työllistymisestä ei ole.

Peräänkuulutan hallitukselta vakavaa selvitystä sen suhteen, miten toimenpiteet vaikuttavat varsinkin heikompiosaisten halukkuuteen hakeutua jatkossa opiskelemaan korkea-asteelle.

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja lukiot sekä ammattikoulut ovat paljon muutakin kuin vain opiskelupaikkoja. Ne ovat paikkoja, joissa halu oppia, tietää ja tutkia syrjäyttää välinpitämättömyyden. Ja ne ovat paikkoja, joissa tietoa etsivät ihmiset haluavat jakaa tietoa myös muille ihmisille. Ne ovat monella tapaa kansakunnan omatunto.

Sivistys kasvattaa ihmisistä kansalaisia ja koulutus on tämän sivistyksen kivijalka. Vaikeassakaan taloudellisessa tilanteessa ei pidä kysyä, onko meillä varaa sivistykseen. Muuten Suomi on pysyvästi heikoilla jäillä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Antti Rinne
Antti Rinne on SDP:n puheenjohtaja.

Leave a Comment