Helsingistä tulee saareke vanhenevassa Suomessa

Talouskasvu perustuu kahteen tekijään: työtä tekevien käsien määrään ja näiden käsien tuottavuuteen. Taloustieteen termein puhumme työvoiman määrästä ja työn tuottavuudesta. Viimeisen sadan vuoden aikana nämä tekijät ovat taanneet elintasomme merkittävän nousun. Suomen väestö ja ennen kaikkea työikäisten määrä on jatkuvasti kasvanut. Samaan aikaan olemme työllämme saaneet aikaan enemmän eli työn tuottavuus on kasvanut pitkällä aikavälillä roimasti. 

Valitettavasti meillä on tällä hetkellä vakavia vaikeuksia kummankin kasvutekijän kanssa. Työn tuottavuuden kasvuvauhti on alhaisinta 50 vuoteen. Tämän ongelman jaamme useimpien teollisuusmaiden kanssa. Samaan aikaan Suomessa on käynnissä historiallinen ja todennäköisesti pysyvä muutos, kun työvoiman kasvu on loppunut. Väestö tulee kasvamaan, mutta vain eläkeikäisten osalta. Tällaista vaihetta ei ole ollut aikaisemmin Suomen historiassa. 

Oman lisänsä yhteiskunnan muuttumiseen on tuonut suurien ikäluokkien eläköityminen.  Suomessa suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945–1950. Tällöin syntyvyys vuosittain oli 100 000 lapsen luokkaan, kun se nykyisin on alle 60 000 lasta. Nyt nämä suuret ikäluokat ovat eläkkeellä. 

Olemme tässä asiassa edelläkävijä Euroopassa. Muissa maissa viimeisiä suurten ikäluokkien edustajia odotetaan eläkkeelle vasta ensi vuosikymmenellä. Näissä maissa suuria ikäluokkia syntyi vielä kymmenen vuotta myöhemmin kuin Suomessa.

Työvoiman kasvun loppuminen on ollut jo pitkään nähtävissä. Perussyy löytyy 1960-luvulta. Syntyvyys puolittui yhden vuosikymmenen aikana ja jatkui laskuaan vielä 1970-luvulla. Tässä asiassa seurasimme muita länsimaita. Tällä hetkellä syntyvyys on alhaisemmalla tasollaan yli sataan vuoteen. Pelkkä syntyvyys ei ole pitämässä Suomen väkilukua kasvussa.

Väestön vanheneminen tulee muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa syvällisesti. Eläkkeistä tulee entistä tärkeämpi tulonjakoon vaikuttava tekijä. Kun suomalaista työeläkejärjestelmää lähdettiin 1960-luvulla rakentamaan, eläkeikäisten osuus väestöstä oli alle 10 prosenttia väestöstä. Viidentoista vuoden päästä osuus on neljännes. Tämä muuttaa väestöryhmien valtasuhteita. Juuri nyt eduskuntaan tullut kansalaisaloite eläkeindeksien muuttamisesta on kaikella todennäköisyydellä vasta alkusoittoa tulevasta.  

Kuva ei kuitenkaan ole samanlainen kaikkialla Suomessa. Helsingin seudulla työvoiman odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Sen taustalla ei ole syntyvyys, joka on itse asiassa pääkaupunkiseudulla alhaisempi kuin muussa Suomessa. Selitys löytyy maahanmuutosta, joka on dominoinut nettomääräistä muuttoa pääkaupunkiseudulla. Tämä on nostanut vieraskielisten osuuden yli 10 prosenttiin Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseutu on nyt selvästi muuta Suomea kansainvälisempi ja nuorempi. Lisäksi väestöennusteiden mukaan vieraskielisten määrä vielä kaksinkertaistuu 2030-lukuun mennessä.

 Suomi tulee olemaan tulevaisuudessa erilainen kuin aikaisemmin, ja siitä olemme saaneet esimakua. Vaikutusvaltaansa kasvattava väestöryhmä tulee olemaan eläkeläiset, eivät työssäkäyvät tai nuoret. Samaan aikaan pääkaupunkiseudusta tulee nuorten ja ulkomaalaisten saareke, jonka arvomaailma ja tavat näyttävät hyvin erikoiselta vanhenevan muun Suomen kannalta. 

 

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Risto Murto
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Leave a Comment