Hallitusti eteenpäin?

Pääministeri Sipilän hallitus on ollut vallassa melkein puolitoista vuotta. Taival on ollut vaikea, mutta onnistumisiakin on nähty. Sote-uudistus saatiin sovittua ja kilpailukykysopimus tehtyä. Kyyti on kuitenkin ollut sen verran rankkaa, että kolmannen hallituspuoleen, perussuomalaisten, kannatus on romahtanut. Voisiko tämä johtaa hallituksen kaatumiseen ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja?

Perussuomalaisten tipahtaminen kyydistä tavallaan vahvistaa hallitusta. Timo Soini ei nyt pysty painostamaan tahtoaan läpi kovinkaan voimallisesti, vaan joutuu antamaan periksi. Näin tapahtui eräiden arvioiden mukaan liikennekaaresta päätettäessä. Uudet vaalit iskisivät rajusti perussuomalaisten eduskuntaryhmään, ja Soinille niin rakas musta ministeriauto siirtyisi kuljettamaan muita henkilöitä. Soinin kannalta on parempi roikkua kynsin ja hampain kiinni hallituspaikassa, jos vaikka kannatus elpyisi 2019 kevääseen mennessä.

Perussuomalaisten duunarikannatusta uhkaa hallituksen ohjelmassa oleva työaikalainsäädännön valmistelu. Jos hallitus yrittää kovin ottein heikentää esimerkiksi ylityökorvauksia tai sunnuntailisiä, on kyyti taas kovaa Soinille. Oppositiossa oleva SDP odottaa silloin ovet auki pettyneitä perussuomalaisia, aivan kuten viime syksyn pakkolakiväännön aikana. Usean perussuomalaisen poliitikon avoin tai peitelty flirttailu äärioikeiston kanssa ärsyttää hallituskumppaneita ja vaikuttaa varmasti jatkuessaan hallitusneuvotteluihin eduskuntavaalien jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän asema on vakaa. Kannatus on hyvällä tasolla ja puolue yhtenäinen. Ongelmaksi on muodostunut ministeri Bernerin sotkeutuminen Finavian omistajaohjaukseen. Tämän asian viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu. On myös arveltu, että Juha Sipilän dreamteam on hajoamassa ympäriltä.  Tämä on kyllä enemmän toivetta kuin todellisuutta.  Avainavustaja Riina Nevamäki on ja pysyy, ja ministeriksi nouseva Annika Saarikko on myös Sipilän lähipiiriä.

Kokoomus sai uutta potkua vaihtamalla puheenjohtajansa ja puoluesihteerinsä, siihen nähden gallupkäppyrä on ollut pettymys. Puolue selvisi sisäisestä vallansiirrostaan huomattavasti paremmin kuin SDP ja jatkaa ilmeisen yhtenäisenä eteenpäin. Petteri Orpo on pidetty ja arvostettu yli puoluerajojen, mutta vaaroja on edessä, esimerkiksi jo mainittu työaikalain uudistus. Kun perussuomalaisten huolena ovat duunareiden asiat, ovat kokoomuksen kohdalla ongelmana ylemmät toimihenkilöt, eli akavalaiset. Jos työaikalain uudistus kohdistuu rankalla otteella tähän ryhmään, tulee kokoomukselle ongelmia. Kyseisessä henkilöstöryhmässä ja heitä edustavissa ammattiliitoissa kokoomuksella on paljon kannattajia. Kuten 1990-luvulla Esko Ahon hallituksen aikana saatiin huomata, kannatus saattaa huveta nopeasti jos työsuhteiden ehtoja tai niitä määrittävä lakeja ryhdytään heikentämään toden teolla. Kokoomuksella on puolustettavana 21,9 % kannatus, sinne on pitkä matka ilman tätäkin.

Keväällä 2017 käydään kuntavaalit, joihin kohdistuu nyt suuri yleispoliittinen mielenkiinto. SDP tekee kaikkensa noustakseen suurimmaksi puolueeksi, saaden siitä myötätuulta kohti maakuntavaaleja.  Suurimman puolueen asemaa tavoittelevat myös kokoomus ja keskusta. Edellisellä on Helsingissä kädet täynnä vihreiden kanssa, kun etelän muissa isoissa kaupungeissa (lukuun ottamatta kokoomuslinnaketta Espoota) SDP heittää haasteen. Perusuomalaisten vertailukohtana on 12,3 % kannatus kuntavaaleissa 2012, nykykannatuksella valtuutettujen määrä tippuisi rajusti. Vaikka kuntavaalit käydään paikallisin teemoin ja tuloksessa vaikuttavat ehdokasasettelun onnistuminen kunta kunnalta, peilataan tulosta varmasti myös valtakunnanpolitiikkaan. Oma jännitysmomenttinsa on kuka on SDP:n edustaja vaalipaneeleissa, mutta unohtaa ei saa vihreiden Ville Niinistöä. Hän käy viimeiseen vaalitaistoon puolueensa puheenjohtajana, ja tähtäimessä siintää suurimman puolueen asema Helsingissä ja kakkossija Tampereella ja Turussa.

Kaiken kaikkiaan lienee selvää, että hallitus pysyy pystyssä seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Yksittäiset ministerivaihdokset ovat mahdollisia, ja suuri mielenkiinto kohdistuu perussuomalaisiin. Mikäli kunta- ja maakuntavaaleissa jytky muuttuu sätkyksi, kasvavat paineet varmasti. Puheenjohtaja Soini saattaa pikku hiljaa olla valmis siirtymään politiikasta eläkkeelle, mutta eduskuntaryhmän enemmistö haluaa varmasti jatkaa valtakunnan politiikassa myös 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Tage Lindberg
Kirjoittaja Tage Lindberg (sd.) on politiikan suurkuluttaja.

Leave a Comment