Hallitus on valinnut koulutuksessa uudistusten tien

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Kansallisrunoilijamme kirjoitti Maamme-laulun sanoihin köyhästä maasta. 2000-luvun alussa, kun talous kohisi ja vienti veti, ajatus köyhästä Suomesta oli vieras. Noiden hyvien vuosien mentyä olemme kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistaneet velkataakkamme. Olemme jääneet talouskasvussa Kreikan kanssa Euroopassa perää pitelemään. Niukkuus on palannut yhteiskuntamme keskeiseksi elementiksi, vaikka sadan vuoden takaiseen köyhyyteen sitä ei verrata voikaan.

Suomi on edelleen useilla mittareilla yksi parhaita maita elää. Tärkein lähes sadan vuoden aikana kertynyt pääomamme on korviemme välissä. Korkea osaaminen pitää pienen kansakuntamme maailmassa pinnalla.

Jokainen suomalainen tietää, että Suomen talous ei ole terveellä pohjalla. Nyt asia on havaittu myös maamme ulkopuolella. Olemme saaneet luottoluokittajilta ja Euroopan komissiolta viimeisen varoituksen siitä, että välttämättömiä päätöksiä ja uudistuksia ei voi enää perua tai lykätä, vaikka se tuntuisi helpommalta tieltä ja toisi poliittista suosiota.

Tämä hallitus on päättänyt kääntää Suomen suunnan, vaikka se herättäisi vastustusta ja vaikka se edellyttää todella vaikeita päätöksiä. Neljän miljardin euron säästöjä ei tehdä ilkeydestä, ei piittaamattomuudesta, ei kiusallaan.

Leikkauksia tehdään siksi, koska rahaa on nyt vähemmän, koska talous ei kasva ja koska meillä on liikaa velkaa. Tämä on ainut syy siihen, että olemme säästäneet lähes kaikkialta – myös koulutuksesta.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen viesti hallituksen kehysriihessä oli, että mitä enemmän velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden sopeuttamista lykätään, sitä enemmän nuoret sukupolvet kärsivät. Nuo nyt kipeältä tuntuvat päätökset, jotka tasapainottavat Suomen talouden ja uudistavat tätä maata, ovat erityisesti nuorten etu.

Kun taloutemme kasvoi, saatoimme kehittää koulutusjärjestelmäämme menoja lisäämällä. Nyt kun talous ei käytännössä kasva ja menomme ylittävät tulomme, meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, mitä noilla 16 miljardilla eurolla tehdään ja mitä niillä saadaan. Suomen on pystyttävä yhtä aikaa sekä talouden tasapainottamiseen että koulutuksen uudistamiseen.

Hallitusohjelmassa esittämämme visio on, että Suomi on maa, jossa tekee koko ajan mieli oppia uutta. Haluamme, että Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

Ovatko hallituksen puheet ja teot ristiriidassa? Eivät ole. Koulutuksen laatua ei nimittäin mitata yksin sillä, kuinka paljon käytämme rahaa. Koulutus ja tutkimus ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Vaikka meillä ei ole käytettävissä yhtä paljon rahaa kuin ennen, käyttämällä nuo rahat entistä viisaammin ja tekemällä asioita uudella tavalla, osaamisemme kasvaa jatkossakin. Maa, joka on selvinnyt erittäin kovista paikoista, selviää tästäkin.

Maailman paraskin koulutusjärjestelmä on uudistusten edessä myös siksi, että maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. Miten opetamme lapset ja nuoret hallitsemaan teknologiaa, jota ei ole vielä keksitty, ja miten koulutamme heidät työtehtäviin, joita ei ole vielä olemassa? Osaamistarpeet ovat muuttuneet, mutta onneksi tiedämme oppimisesta enemmän kuin koskaan.

Hallitus uudistaa koulutusjärjestelmää sen kaikilla askelilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Läpileikkaavia teemoja koulutuksen uudistuksissa ovat pedagogiikan vahvistaminen, laadukas opettajankoulutus sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisointi.

Leikkaukset koulutusjärjestelmäämme voisivat olla uhka, jos tavoitteena olisi säilyttää vanhaa. Sen sijaan jos uskallamme tehdä asioita toisella tavalla – paremmalla, vaikuttavammalla tavalla –, voimme olla tulevina vuosina vahvempia kuin ennen.

Jos koulutuksen sektorilla käyttelisimme tylsää juustohöylää, saattaisimme hyvinkin tehdä vahinkoa suomalaiselle osaamiselle. Mutta näin emme toimi. Kaikki hallituksen koulutustoimet on suunniteltu siten, että niissä mennään aina rakenteiden ja uudistusten kautta, sisällöt ja pedagogiikka edellä, kaikin voimin sivistyksen ja osaamisen ytimestä kiinni pitäen.

Tämä hallitus on valinnut uudistusten tien. Näin voimme turvata kaikkein tärkeimmän: koulutuksen laadun ja suomalaisten korkean osaamistason myös tulevaisuudessa.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Sanni Grahn-Laasonen

Sanni Grahn-Laasonen on opetus- ja kulttuuriministeri.


Leave a Comment