Ei haasteita ratkaista kääntymällä sisäänpäin

Juhannusaattona Suomessa ja maailmalla herättiin odottamattomaan uutiseen. Iso-Britannia oli edellisiltana järjestetyssä kansanäänestyksessä päättänyt erota Euroopan unionista. Eropuolen voitto kansanäänestyksessä tuli monelle – myös itselleni – yllätyksenä. Olisin toivonut järjen voittavan ja Britannian jäävän osaksi unionia.

Brexitin syitä ja seurauksia niin Britannialle kuin Euroopallekin on pohdittu paljon äänestystuloksen selvittyä. Valitettavasti Britannian kansan päätös erota EU:sta on jälleen vain yksi esimerkki siitä kehityksestä, jossa sisäänpäin kääntyminen nähdään ratkaisuksi kansallisvaltioiden ongelmiin. Vastaavia merkkejä on ollut nähtävissä muun muassa Yhdysvalloissa republikaanien tulevan presidenttiehdokkaan Donald Trumpin vaalipuheillaan keräämässä kansansuosiossa. On nurinkurista ajatella, että haasteet, jotka ylittävät kansallisvaltioiden rajat, voitaisiin ratkaista ilman yhä syvenevää kansainvälistä yhteistyötä.

Sisäänpäin kääntymiselle on valitettavan laajaa kannatuspohjaa. Sen myös Brexit osoitti. Se kertoo siitä, että maailman avautumisen, globalisaation, hyödyt eivät ole jakautuneet tasapuolisesti. Valitettavasti tätäkään haastetta sisäänpäin kääntymällä tai vetäytymällä syrjään kansainvälisestä yhteistyöstä ei ratkaista. Elämme maailmassa, jossa yhä useampi haaste ei tunne kansallisvaltioiden rajoja. Talous, pakolaisuus ja ilmastonmuutos ovat kysymyksiä, joihin on pystyttävä vastaamaan yksittäisiä kansallisvaltioita laajemmalla rintamalla. Tälle yhteistyölle EU tarjoaa luontevan alustan Euroopassa.

Brittien euroeron jälkeen Suomessakin on ryhdytty keskustelemaan vastaavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Suomen kaltaiselle pienelle, vientivetoiselle valtiolle EU:n tarjoama yhdentymisprosessi on ollut eduksi. Näin myös painoarvomme globaalissa politiikassa on kokoamme suurempi. On hyvä muistaa, että mikäli haluaisimme madaltaa viennin esteitä ilman EU:ta, niin joutuisimme tekemään uusia useita satoja kahdenvälisillä sopimuksia muiden valtioiden kanssa. Ne samalla tavalla pienentävät kansallista itsemääräämisoikeuttamme.

Suomenkin EU-eroa vaativien soisi rehellisesti kertovan, että mitä teemme eron jälkeen? Tätä kun eivät brexitin kannattajatkaan osanneet Britanniassa kertoa. Rusinoita ei noin vain voi poimia pullasta. Sillä ongelmat säilyvät. Esimerkiksi pakolaisuus ei vähene eron myötä, veronkiertoa emme pysty ainoastaan kansallisella lainsäädännöllä kitkemään ja ilmastonmuutos koskettaa meitä joka tapauksessa. Vapaakauppakaan ei toimi ilman yhteisiä pelisääntöjä eivätkä taloutemme haasteet häviä eron myötä minnekään.

Puhumattakaan siitä, että Euroopan Unioni on edelleen rauhanprojekti ja Suomelle tärkeä turvallisuuttamme lisäävä yhteisö.

Vaikka Brexitit oli ensisijaisesti brittien sisäinen asia, on peiliin katsomisen paikka myös EU:lla. Moni äänestäjä ei ole kokenut unionin tuovan riittäviä ratkaisuja niihin ongelmiin, joihin se on luvannut puuttua. Tämä näkyy joka puolella Eurooppaa. Se kertoo osaltaan siitä, että unionin politiikassa sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt liiaksi huomioitta. On myös myönnettävä, että esimerkiksi vuodesta 2008 jatkuneen finanssikriisin ja viime keväänä Eurooppaan rantautuneen pakolaiskriisin ennusmerkit olivat jo pitkään nähtävillä. Etukäteen niihin ei haluttu puuttua ja jälkikäteen toimet olivat alkuun riittämättömiä. Tässä jäsenvaltiot voivat katsoa peiliin.

Siksi suunnan täytyy nyt muuttua. Brexit oli vakava huomautus, jota ei tule painaa villaiselle. Käpertyminen sisäänpäin ja kansainvälisen yhteistyön hylkääminen ei kuitenkaan ole vastaus tähän. Ei Euroopan Unioni täydellinen ole, mutta on parempi olla mukana kehittämässä sitä sisältäpäin, kuin katsomme hiljaa vierestä. Pienen maan etu ei koskaan ole jättäytyä ulkopuolelle niistä pöydistä, joissa myös meitä koskevia päätöksiä tehdään. Uskon vahvasti, että tarkoituksenmukaista ja tuloksia tuottavaa yhteistyötä tekemällä Euroopan unioni pystyy lunastamaan sen välttämättömän luottamuksen, joka on koko unionin olemassaolon edellytys.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Joona Räsänen

Joona Räsänen on SDP:n kansanedustaja.


Leave a Comment