Donald Trumpin ulkopolitiikan oppitunti

Donald Trumpin vaalikampanjasta ei taida olla jäljellä kuin savuavat rauniot. Samalla kun koko maailma huokaisee helpotuksesta Eurooppa sulkee silmänsä ja kiittää siitä, että Trumpin katoaminen poliitiselta kartalta auttaa sivuuttamaan koko mantereen turvallisuuspoliittisen ongelman.

Luulisi, että Nato-keskustelu on loppuun käyty, mutta itse asiassa se ei ole edes alkanut.

Suomessa ja EU:ssa suljetaan korvat mielellään siltä, että innokkaimmat natoilijat Yhdysvalloissa ovat niin kutsuttuja neokonservatiiveja, Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kaikkein sotaisimpia haukkoja. Juuri neokonservatiivit kannattavat sotatoimien laajentamista Irakissa, Libyassa ja Syyriassa. He puhuvat Irania vastaan aloitettavan hyökkäyssodan puolesta ja Ukrainan aseistamisesta ja jopa amerikkalaisjoukkojen lähettämisestä sinne.

Euroopassa on myös pyritty sivuuttamaan Donald Trumpin näkemys siitä, että meidän olisi aika maksaa oma puolustuksemme. Viestin tuoja on väärä, mutta Trump ei ole yksin. Sotien väsyttämässä maassa moni on kyllästynyt alati laajeneviin, muille annettaviin turvatakuisiin. Suosiossa on myös ajatus siitä, että aika maailman poliisina on ohi ja nyt on aika keskittyä Yhdysvaltojen omiin ongelmiin. Näillä näkemyksillä tulee olemaan merkittävä rooli kun ja jos Nato joskus pohtii laajentumista.

EU:ssa ei juuri käydä julkista keskustelua siitä, miksi se ei kykene suojaamaan itseään Venäjää vastaan vaikka EU:n väkiluku on Venäjään verrattuna kolminkertainen ja bruttokansantuote moninkertainen, onhan kahdella EU:n jäsenmaalla ydinasekin (tosin toinen ei ehkä enää pian ole jäsen). Euroopan turvallisuutta on ollut mukava maksaa amerikkalaisten veronmaksajien rahoilla, mutta nuo ajat voivat olla loppumassa.

Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa olisi korkea aika myöntää, ettei EU ikinä ole suvereeni, ellei se kykene vastaamaan omasta turvallisuudestaan. Yhdysvaltalainen senaattori Mark Hatfield sanoi aikoinaan, että Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on aina vain heijastus sen sisäpolitiikasta. Trump on antanut väläytyksen siitä, mitä tuo voi pian merkitä. Euroopan on syytä pohtia tarkkaan, haluaako se pysyä ainaisesti suurvaltojen heittopussina vai olla aidosti omavaltainen.

On täysin selvää, että Nato on ainoa välittömän ratkaisun tarjoava vaihtoehto Euroopan turvallisuudelle. Välitön ei kuitenkaan ole sama kuin ikuinen, tai edes kestävä.

Eurooppa elää mielummin turvallisuuspoliittisessa preesenssissä kuin pohtii turvallisuuspoliittista tulevaisuutta. Nato syntyi aikana, jolloin Länsi-Euroopalla ei ollut kykyä puolustaa itseeään. Mitä paremmin EU kykenee kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa taloudesssa, sitä varmemmin amerikkalaiset pohtivat rooliaan turvallisuuden maksumiehinä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Eero Iloniemi
Eero Iloniemi on yhteiskuntasuhdekonsultti Fipra Finland Oy:ssä.

Leave a Comment