Donald Trumpin talouspolitiikka hahmottuu

USA:ssa järjestetään presidentinvaalit marraskuun alussa. Vaalit ovat poikkeukselliset. Republikaanipuolueen  Donald Trump on presidenttiehdokas, jonka kaltaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Hän on ensimmäisen kerran ehdolla poliittiseen luottamustehtävään. Viimeksi USA:ssa on valittu puhtaasti politiikan ulkopuolelta, kun kenraali Dwight D. Eisenhower tuli valituksi vuonna 1953.

Donald Trump on ollut myös poikkeuksellinen harvasanainen konkreettisista poliittisesta ohjelmastaan. Emme tiedä hänen tarkkaa talouspoliittisista ohjelmaansa. Jotain voimme kuitenkin päätellä haastatteluista ja puheista.

Donald Trump ei ole perinteinen republikaanipuolueen ehdokas talousasioissa. Hyvä esimerkki tässä on suhtautuminen valtion alijäämään. Vaikka Trump on kauhistellut valtion velan määrää, hän ei ole ollut erityisen haukka alijäämän suhteen. Heinäkuun puoluekokouksessa hän hädin tuskin mainitsi valtionvelkaa. Muut teemat ajavat tämän edelle. Toinen esimerkki perinteisten republikaanien lähtökohtien hylkäämisestä on kanta minimipalkkaan. Trump ehdotti vast’ikään minimipalkan nostamista.

Trump on luvannut hyvin yleisin termein lisäsijoituksia Yhdysvaltojen rapistuvaan infrastruktuuriin, sotavoimiin ja sotaveteraanien terveydenhuoltoon. Verotuksen suhteen hän on ollut lähellä perinteisiä republikaanisia linjanvetoja. Hän on luvannut reipasta laskua sekä henkilö- että yritysverotukseen. 

Hänen lupauksista on vaikea laskea vaikutuksia liittovaltion talouteen konkreettisesti. Jotkut ovat kuitenkin yrittäneet. Esimerkiksi Moody’s Analytics arvioi kesäkuussa, että Trump ohjelman toteutuessa liittovaltion alijäämä olisi noin 10 prosenttia BKT:sta vuonna 2020. Tämä olisi karkeasti samaa tasoa kuin Kreikalla oli kriisin pahimmassa vaiheessaan.

Kampanjan ydin on ollut globalisaation ja vapaan liikkuvuuden vastustamisessa. Hänen kriittisyys globalisaation suhteen on ollut pitkäaikaista ja lajissaan johdonmukaista. Amerikka ensin – periaate on sisältänyt lupauksen neuvotella kauppasopimukset uusiksi. Kritiikin terävin kärki on kohdistunut Aasiaan ja etenkin Kiinaan. Eurooppa on jäänyt pienelle painolle. Trumpin mukaan globalisaatio on tuhonnut keskiluokan Yhdysvalloissa.

Toinen iso teema on ollut siirtolaisuuden vastustaminen. Tässä suhteessa Trumpin teemat lähestyvät brittien EU-kansanäänestyksessä pinnalle tulleita asioita. Isossa-Britanniassa äänestäjät hylkäsivät EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteen. Trump on luvannut poistaa Yhdysvalloista laittomasti maassa työskentelevät. Tämä tarkoittaisi noin viiden prosentin vähennystä työvoimassa.

Voimakastahtoinen presidentti voi tehdä paljon kauppasotien aloittamiseksi.

Tuoreimpien mielipidetiedustelujen mukaan Trumpilla on täysin realistiset mahdollisuudet voittaa presidentinvaalit. Tästä huolimatta markkinoiden reaktiot hänen talousohjelmaan ovat toistaiseksi jääneet vähäiseksi. Korkomarkkinat eivät ole säikähtäneet mahdollista alijäämän rajua kasvua. Miksi näin?

Yksi syy on, että etenkin budjetin suhteen hänen linjauksensa ovat olleet sen verran massiivisia ja epämääräisiä, että niitä tulkitaan vaalikampanjan lupauksiksi, joita ei ole edes tarkoitettu toteutettavaksi. 

Toinen hyvin tärkeä syy on, että uuden presidentin liikkumavaran kotimaan politiikassa koetaan tosiasiallisesti hyvin rajatuksi, jos ja kun kongressi ei ole täysin myötämielinen uudelle presidentille.  Kongressi ja vahva tuomioistuininstituutio pitävät vallan hajautettuna. Näin on ollut esimerkiksi Obaman presidenttikaudella, jolloin kongressi on ollut republikaanien käsissä.  Tämä vallan vahva tasapaino on rauhoittanut markkinoiden pelkotiloja dramaattisista talouspolitiikan muutoksista. 

Presidentin liikkumavara on suurempi ulko- ja kauppapolitiikassa. Voimakastahtoinen presidentti voi tehdä paljon kauppasotien aloittamiseksi. Markkinoilla onkin alkanut jo liikkua tarkempia analyysia mitä presidentti Trump voisi tarkoittaa Aasian talouksille ja valuutoille. 

Kaikista rajoituksista huolimatta Yhdysvaltojen presidentti on maailman vaikutusvaltaisin henkilö. Lisäksi Brexit-äänestys opetti, että joskus äänestäjät todellakin haluavat muutosta. Nyt on aika kuunnella mitä Donald Trump oikeastaan sanoo. Hän voi myös tarkoittaa sitä mitä puhuu. 

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Risto Murto
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Leave a Comment