Digitalisaatio muuttaa maailmaa – mikä muuttuu?

Digitalisaatiosta on puhuttu mantrana jo pitkään, mutta hahmotammeko oikeasti miten valtavasta muutoksesta koko maailmassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa tulee olemaan kysymys?

DigiSuomi2017-hankkeen koordinaattori Lauri Ojalan mukaan digitalisaatiosta 97 prosenttia on kulttuurimuutosta ja vain kolme prosenttia teknologiaa. Esimerkiksi koulutusta koskevassa keskustelussa hyvin suuri osa huomiosta on kuitenkin kohdistunut härpäkkeitten ympärille ja niiden puutteeseen, toimimattomuuteen tai hankkimiseen.

Digitalisaatio tulee muuttamaan tuotettavien hyödykkeiden konseptointia ja valmistusta. Monien digitalisaatiotutkijoiden mielestä tulevaisuuden digitalisaatiossa ei ole myytäviä tuotteita, vaan ainoastaan palveluja. Muutoksen kärjessä ennustetaan olevan vakuutussektorin. Myös finanssiala pirstaloituu. Moderni tuote on työkalu palvelun tuottamiseksi, joka sisältyy palvelun kokonaishintaan. Tuotetta ei myydä, vaan liisataan, jolloin sitä ei myöskään vakuutetakaan kuluttajan toimesta. Lauri Ojala korostaa, että aito digitalisoituminen syntyy vuorovaikutuksesta asiakasrajapinnassa, jossa käydään suoraa, ajantasaista keskustelua alkutuottajan ja loppukäyttäjän kesken. Oleellisin muutos nykyiseen on hallinta, joka tapahtuu asiakasrajapinnan valintojen mukaan. Kuluttajan valintojen pitää ohjata prosessia siten, että kehitys tuottaa kuluttajalle edullisempia ja laadukkaampia palveluja. Edullisuus ja laadukkuus on laaja käsite, joka realisoituu lopullisesti kuluttajan hyvinvoinnin ja terveyden kautta.

Eli kaikenkaikkiaan asiakas on kuningas, jota on kuunneltava ja autettava löytämään omat oleellisimmat tarpeensa ja niiden pohjalta rakennetaan räätälöity kokonaisuus. Tässä prosessissa ja lopputuloksen tekemisessä digi-maailma antaa rajattomat ja koko ajan kehittyvät mahdollisuudet.

Ollaksemme kehityksen kärjessä, meidän olisikin pystyttävä Suomessa luopumaan monesta vanhasta ajattelumallista. Ensimmäinen askel on hyväksyä muutos ja sen edellyttämä luova tuho. Ensin olisi kutenkin pystyttävä näkemään uusien toimintatapojen mahdollisuudet ja tekemään radikaalejakin muutoksia vanhasta toimintatavasta uuteen.

Digitalisaatiosta seuraa kulutushyödykkeiden (tavarat ja palvelut) markkinoiden kehitystä ja muutosta. On totta, että meidän julkinen sektorimme ei ole osannut hyödyntää tätä muutosta optimaalisesti tai maksimaalisesti. Emme ole tässä yhteiskuntana kuitenkaan mikään poikkeus vaan lähinnä tyypillinen tapaus. Sillä useimmiten tämän tason mullistuksissa (kuten teollinen vallankumous, sääty-yhteiskunnan romahtaminen, naisten oikeudet ja asema, jne.) yhteiskunta tulee muutoksen/murroksen perässä.

Digi-maailma tarjoaa, ja sen tulee tarjota, paljon muutakin kuin uuden foorumin hyödykkeiden markkinoille, siellä ovat harrasteet, kulttuuri, ystävät, jne. Siis koko inhimillisen elämän kulttuurin spektri. Meidän tulee rakentaa digitaalista kansalaisyhteiskuntaa ja -vaikuttamista. Meidän täytyisikin tehdä nyt ihan eri mittaluokan panostuksia tähän asiaan koulussa ja koulutuksessa, jos haluaisimme olla tässä hommassa maailman luokan veturi.

Ilman kyberturvallisuutta ei ole digitalisaatiota. Tietoturva-asiat ovat nousseet yhä taitavampien verkkorikollisten myötä esille julkisuudessa. Tässä on Suomen keskeinen haaste ja mahdollisuus. Kybertuvallisuus määräytyy heikoimman lenkin mukaan. Tietoturvallisten ympäristöjen tarve on välttämätön ja niihin joudutaankin panostamaan jatkossa erittäin paljon työtä ja rahaa. Tässäkin on Suomella perinnettä ja mahdollisuus olla kärkikulkija maailmassa.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Olli Luukkainen
Olli Luukkainen on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja.

Leave a Comment