Brexit olisi tappio Suomelle

Iso-Britanniassa järjestetään kansanäänestys EU:hun kuulumisesta juhannusviikolla. Mitä lähemmäksi vaaleja on tultu, sitä suuremmaksi on noussut epävarmuus lopputuloksesta. Tällä hetkellä mielipidetiedustelut povaavat erittäin tiukkaa äänestystilannetta. Alkuperäinen huolettomuus asian suhteen on kadonnut.

Jos Iso-Britannia päätyy lähtemään EU:sta, vaikutus EU:hun talousalueena on iso. Erityisen suuri vaikutus olisi rahoitusmarkkinoilla. Lontoo on Euroopan kiistaton finanssikeskus. Lisäksi Brittein saarten kasvupotentiaali on eurooppalaisittain hyvä terveen väestörakenteen vuoksi. Seuraavina vuosikymmeninä maa on todennäköisesti kasvamassa Euroopan väkirikkaimmaksi maaksi.

Jos äänestäjät päätyvät kannattamaan lähtöä EU:sta, se tulee aiheuttamaan sekä lyhyen tähtäimen markkinareaktioita että pidemmän tähtäimen epävarmuuden lisääntymistä maan taloudessa. Pitkän aikavälin vaikutukset jäisivät kuitenkin pitkälti kiinni siitä, miten eroamisneuvottelut Iso-Britannian ja EU:n välillä päätyisivät.

Riskinä olisi, että EU:lla olisi omat sisäpoliittiset syyt olla hankala neuvotteluissa. Haluttaisiin tehdä Iso-Britanniasta varoittavasti esimerkki. Toivottavasti näin ei tapahtuisi. Esimerkiksi Suomella pitäisi olla kaikki syyt pitää kauppa- ja pääomavirrat mahdollisimman avoimena suhteessa Euroopan keskeiseen talouteen. Tullimuurin kohottaminen ei hyödyttäisi ketään.

Iso-Britannian lähtö olisi myös historiallinen muutos Euroopan valtatasapainoon. Maa on vuosisatojen aikoina tietoisesti toiminut tasapainottavana toimijana suhteessa manner-Eurooppaan. Näin myös viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka maa onkin ollut ulkona euroalueesta.

Suomi menettäisi luontaisen liittolaisen monissa markkinatalouteen, säätelyyn ja erityisesti rahoitusmarkkinoihin liittyvissä asioissa. Pohjoismaat, Hollanti ja Iso-Britannia ovat muodostaneet luontaisesti samanmielisten ryhmän, kun pohditaan näitä kysymyksiä. Jos Iso-Britannia lähtee, euromaana Suomi katsoisi entistä selvemmin Eurooppaa Saksan kautta. Terveen valtatasapainon kannalta Suomen pitää toivoa kyllä-äänten voittoa kansanäänestyksessä

Toinen muutos olisi, että EU:n painopiste siirtyisi itään päin. EU:n hienoimpia saavutuksia on ollut entisten itäblokin maiden integroiminen osaksi läntistä markkinatalousjärjestelmää. Jo tämä siirsi EU:n painopistettä itään. Nyt EU on vaarassa menettää läntisimmän jäsenensä.  Myös tämä korostaisi Saksan painoarvoa EU:n sisällä.

Jos Iso-Britannia päätyy jäämään EU:hun, tarina ei kuitenkaan pääty tähän. EU:n sisälle on rakentunut poikkeuksellisen paljon sisäisiä jännitteitä, jotka voivat purkautua disintegraationa. Näitä ovat pakolaiskriisin hoito, Itä-Euroopan autoritaariset hallitukset, euroalueen integraation jälkihoito ja ennen kaikkea populististen puolueiden nousu.

Riskitekijänä integraation purkautuminen on arvaamaton. Integraation lähes yhtäjaksoinen eteneminen on kasvattanut päättäjien ja kansalaisten sukupolven, joka ei kokenut vastakkaista tilannetta. Kokemukseksi ei riitä Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen seuranta sivusta. Tämä voi helposti johtaa riskien aliarviointiin, kun aitoa kokemusta riskien toteutumista ei ole.

Yksi mahdollinen seuraamus brittien kansanäänestyksestä ja muista EU:ta rikkovista voimista voi olla, että kahden vauhdin EU-kehitys vahvistuu. Tässä skenaariossa EU:sta tulee laaja, mutta entistä yleisemmin yhteisiä sääntöjä asettava. Todellinen syvällinen integraatio tapahtuisi euroalueella, kunhan finanssikriisin aikana tapahtunut integraatioloikka on ensin sulateltu.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Risto Murto

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.


Leave a Comment