Aluehallintouudistus on väistämättä myös kuntauudistus

Vaikka aluehallintouudistuksessa on kyse ensisijaisesti sote-, maakunta ja aluehallintotoimintojen uudistamisesta, uudistus on myös merkittävä kuntauudistus ja sysäys siihen, että kuntarakenteen järkevää muutosta edistetään edelleen.

Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien myötä kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksikköä per kunta. Kun kunnallisveroprosentti on vuonna 2016 keskimäärin 19,87, on kuntien pystyttävä sopeuttamaan toimintaansa siten, että jäljelle jäävät palvelut pystytään jatkossa tuottamaan laadukkaasti ja kilpailukykyisesti aiempaa huomattavasti pienemmällä verotuotolla.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vain riittävän suuret ja elinkelpoiset kunnat pystyvät turvaamaan kuntalaisille laadukkaat ja kattavat palvelut sekä pitämään huolta kilpailukyvystään.

Itsenäiset ja toimivan kokoiset peruskunnat ovat tärkeä lähtökohta, joka on pystyttävä turvaamaan. Maakuntauudistus ei saisi johtaa siihen, että elvytetään keinotekoisesti sellaisten kuntien tulevaisuutta, joilla sitä ei ole. Elinvoimaisten kuntien tervehdyttämiskehityksestä on kuitenkin pidettävä kiinni.

Uudistuksen jälkeen on tärkeää, että kuntien tehtävät ja asema ovat mahdollisimman selkeitä, kunnilla on vahva oma toimivalta, eikä maakuntien ja kuntien tehtäviin ja velvollisuuksiin jää turhia päällekkäisyyksiä. Rajanvedon tulee olla selkeää paitsi terveyden edistämisen, myös elinkeinopolitiikan, maankäytön, työllisyyden, liikennepolitiikan ja koulutuksen osalta.

Kun tehtävät ja roolit ovat selkeitä, kuntien on mahdollista selkeyttää ja tehostaa omaa toimintaansa ja keskittyä palveluidensa kehittämiseen. Soten siirtyminen laajemmille harteille vie kunnan vastuulta pois suuren, epämääräisen ja taloudellisesti vaikeasti hallittavan sektorin ja antaa kunnille mahdollisuuden ottaa entistä vahvempaa roolia hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjinä.

Tulevaisuuden kunnissa korostuvat rajapintojen hallinta, viestintä ja verkosto-osaaminen. Kuntatasolla on myös oltava mahdollisuuksia joustaviin ja yksilöllisiin ratkaisuihin sekä siihen, että muuttuvia tilanteita osataan ennakoida nykyistä paremmin. Muutoksiin reagoiminen ei enää riitä.

Uudistus on mahdollisuus myös demokratian ja asukasvaikuttamisen kehittämiselle. Edustuksellisen demokratian on kehityttävä tulevaisuudessa avoimemmaksi ja tehokkaammaksi, ja kunnissa tulee etsiä uusia tapoja vaikuttaa ja vuorovaikuttaa.

Kunta on aina ollut suomalaisen demokratian peruskivi, ja siitä on pidettävä huolta jatkossakin kehityksellä, joka pitää kunnat vahvoina ja elinvoimaisina.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä on kansanedustaja (kok.)


Leave a Comment