Ajammeko pakolaiset itäreitille?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Turkin ja EU:n sopima ratkaisu Kreikan kautta tapahtuvan ihmissalakuljetuksen lopettamiseksi perustuu siihen, että kaikki Turkista Kreikan saarille tulleet laittomat maahantulijat palautetaan. Turkissa olevien miljoonien pakolaisten ensisijainen reaktio lienee etsiä muita reittejä Eurooppaan. Kohtelemmeko heitä samalla tavalla, jos he pyrkivät länteen esimerkiksi Bulgarian, Ukrainan tai Venäjän kautta? Tällä hetkellä emme. Onko perusteltua kannustaa pakolaiset itäreitille vai pitäisikö päättää yhtenäisestä kohtelusta ja mieluiten ajoissa ennen kuin kymmenet tuhannet ihmiset ovat maksaneet itsensä uudelle aiempaa brutaalimmalle reitille?

Käännytykset eivät ole mitenkään ongelmattomia. Turkki ei ole edes virallisesti sitoutunut Geneven pakolaissopimuksen periaatteisiin. Palautusdiilin brutaalisuutta pehmennettiin sillä, että kaikki palautetaan, mutta jokaista palautettua syyrialaista kohti Turkin leireiltä poimitaan yksi toinen syyrialainen, joka pääsee kiintiöpakolaisena Eurooppaan. Ei kovin reilu diili vaikkapa irakilaisille, joita suurin osa Suomeen tähän mennessä tulleista on ollut. Venäjälle palautetut taas joutuvat herkästi tutkintavankeuteen siitä, että ovat alun perin hakeneet viisumia Venäjälle väärin perustein, kun kerran käyttivätkin maata kautta kulkuun. Silti kysyn, olisiko ainoa johdonmukainen ja rehellinen tapa kuitenkin soveltaa samaa menettelyä kaikilla EU:n itäisillä ulkorajoilla, jos sellainen oikeasti otetaan käyttöön Turkin kanssa?

Ensinnäkin, jos taputamme EU:n ja Turkin sopimukselle, ei meillä ole loogisia syitä soveltaa aivan erilaista käytäntöä Bulgarian ja Turkin, Ukrainan ja Puolan tai Venäjän ja Suomen rajoilla. Turkki, Venäjä ja läntinen Ukraina ovat kaikki arviointitavasta riippuen kohtuuttomia tai kohtuullisia paikkoja turvapaikanhakijalle. Siinä mielessä ne ovat kaikki turvallisia maita, että niiden omien asukkaiden Suomessa jättämä turvapaikkahakemus pääsääntöisesti hylätään.

Toiseksi, me suomalaiset toimimme nyt tekopyhästi Venäjän rajalla. Suomihan toivoo, että Venäjän viranomaiset estäisivät ihmisiä hakeutumasta Suomeen turvapaikanhakijoiksi. Loogisesti ottaen haluamme siis, että he hakevat turvapaikkaa Venäjällä tai menevät jonnekin muualle. Olisiko rehellisempää määritellä Venäjä turvalliseksi maaksi turvapaikanhakijalle ja pikakäännyttää Suomen rajaviranomaisten toimesta ne turvapaikanhakijat, joilla ei ole erityistä perustetta pelätä Venäjällä? Tämä vastaisi Norjan linjaa, jonka se omaksui talven aikana ja jolla se käytännössä pysäytti maahanmuuton Venäjältä.

Kolmanneksi, itäreitti Eurooppaan olisi aktivoituessaan todennäköisesti kauheampi kuin se, mitä olemme nähneet viimeisen vuoden ajan Länsi-Balkanilla. Pakolaiset ovat toki hunningolla myös Kreikassa ja entisen Jugoslavian alueella, eivätkä ihmiskauppiaat toimi humaanisti läntisen Euroopan alueellakaan. Nämä maat ovat kuitenkin sitoutuneet ihmisoikeuksiin, viranomaisten yhteistyöhön ja kansalaisjärjestöjen toimintaan selvästi vakaammin kuin itäreitin maat. Kuvaavaa on, että Venäjän viranomaiset toimivat tammi-helmikuussa lähes avoimesti yhteistyössä rikollisten kanssa. Rahalla sai jononumeron rajalle ja luvan laittomaan oleskeluun Kantalahden hostelleissa. Rahattomat jätettiin kylmästi pakkaseen. Rupla on nyt halpa, mutta niin on paperittoman henkikin. Tällaisille reiteillekö haluamme pakolaiset ohjata?

Suomen ja Venäjän pohjoisilla rajanylityspaikoilla on ollut pari viikkoa rauhallista. Presidentti Putin jyrähti julkisesti ja pakolaisten kuljetusringiltä vedettiin parissa päivässä matto alta. Tilanne voi kuitenkin taas muuttua. Kannattaa huomata, että Putin puhui tarkkaan ottaen maahanmuutosta Venäjälle ja Venäjän läpi Eurooppaan – ei Venäjällä pitkään asuneiden siirtolaisten oikeudesta poistua maasta. Tämän eron vahvisti myös Murmanskin syyttäjänvirasto todetessaan julkisesti, että he katkaisevat nyt läpikuljetuksen, mutta heillä ei ole ohjeita puuttua Venäjällä oleskelulupansa menettäneiden poistumiseen maasta. Todennäköisesti Venäjä ei omien turvallisuushuoliensa takia salli pakolaisten massiivista kauttakulkua, mutta maassa jo oleskelevien siirtolaisten liikkeelle lähtö on ihan mahdollista.

Venäjällä on yli 10 miljoonaa siirtotyöläistä, pääosin entisen Neuvostoliiton eteläosista. Talouskriisin myötä heille ei ole käyttöä. Monet heistä haluavat itsekin lähteä jonnekin, koska Moskovassa ja Pietarissa ei enää tienaa. Jos Venäjä haluaa taas tökätä Suomea ja Eurooppaa, se voi repiä miljoona oleskelulupaa ja ohjata karkotetut länteen päin. Syntyykö näille ihmisille tällöin peruste hakea turvapaikkaa Suomesta? Ainakaan sillä ei ole enää mitään tekemistä sodan jaloista pakenemisen kanssa. Nykysäännöin sovellamme Venäjän rajalla kuitenkin turvapaikkamenettelyn EU direktiiviä, jonka mukaan jokainen hakemus on otettava erikseen käsittelyyn. Samalla toivomme, ettei meidän tarvitse sitä soveltaa, vaan Venäjän rajavartiosto estää tulijoita käyttämästä oikeuttaan Suomen rajapuomilla.

Niin kauan kuin noudatamme nykyistä hakemusten käsittelytapaa, ainoa tapa hallita virtaa on sopia Venäjän kanssa ja kaikki kunnia sisäministeri Petteri Orpolle näiden neuvotteluiden ansiokkaasta johtamisesta. Tällä linjalla jätämme kuitenkin kortit viime kädessä Venäjän käsiin. Niillä meitä voi painostaa johonkin konkreettiseen tai ainakin totuttaa siihen ajatukseen, että Venäjän kanssa on oltava varovainen eikä EU meitä auta. Olisiko sittenkin parempi päättää itse, miten haluamme Venäjältä tänne pyrkiviä kohdella? EU:n maahanmuuttokomissaari vierailee Suomessa sopivasti ensi viikolla. Ehkä nyt olisi oikea aika keskustella itäisestä reitistä vakavasti ja pyrkiä rehelliseen ratkaisuun ”hyvän sään aikana”.

-
Kai Mykkänen on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.

Leave a Comment