Äitiydestä ei pidä sakottaa

Tänä aamuna kiirehdimme lasten kanssa keräämään valkovuokkoja ja keittämään puuroa, että äiti pääsee istumaan valmiiseen pöytään heti herättyään. Kaunis perinne. Tärkein äitienpäivälahja olisi kuitenkin tehdä äitiydestä hieman helpompaa arjessa.

Työn sisältö on muuttunut 50 vuodessa rajusti. Työnjako suomalaisissa perheissä on muuttunut paljon vähemmän. Kotihoidontuen käyttäjistä 93 prosenttia on edelleen naisia. Jos ja kun äiti on usein kotona kolme vuotta tai pidempään, hän ansaitsee töihin palattuaan jopa viidenneksen vähemmän kuin lapsettomat naiset. Eläkekertymäkin jää huomattavasti pienemmäksi kuin miehillä.

Äidin koko elämän kannalta olennaisinta ei kuitenkaan liene se, mitä tapahtuu niinä muutamana vuonna, kun lapset ovat ihan pieniä ja kotona. Minusta kuitenkin tuntuu, että vauvavaiheen roolit jäävät turhan usein päälle. Kahden työssäkäyvän taloudessakin suomalaiset naiset tekevät edelleen yli kaksi kolmasosaa kotitöistä. Sijaisten hankkimisen vaivat ja kulut kasautuvat nuorten naisten työnantajille ja vaikeuttavat naisten työllistymistä. Usein äidin päätehtäväksi muodostuu koti ja sivutehtäväksi työ – isällä päinvastoin. Sitten päivitellään, miksi viisikymppisten johtajien sukupuolijakauma on niin vino.

Suomessa isät käyttävät kaikista vanhempainvapaista alle kymmenen prosenttia. Islannissa isät käyttävät vanhempainvapaista noin kolmasosan ja Ruotsissa neljänneksen. Miesten vähäinen vanhempainvapaiden käyttö pitää yllä epätasa-arvoa työmarkkinoilla ja kaventaa isyyttä pienen lapsen arjessa.

Usein minulle perustellaan perhevapaiden kasaamista äidille sillä, että miehellä on parempi palkka. Varmasti moni perhe joutuu tekemään valinnan palkkaeron pohjalta, mutta läheskään aina ero ei kuitenkaan ole niin dramaattinen, kun laskee perheen nettotulot vanhempainvapaan ajalta progressiivisen verotuksen jälkeen. Auto kyllä ostetaan vaikka lainalla, mutta isyyteenkö ei ole rahaa?

Vaikein haaste on se, että nuorilla äideillä ei usein ole vakituista työtä, johon palata synnytyksen ja ensikuukausien jälkeen. Hallitus kaavailee onneksi 2500 euron kertakorvausta työnantajalle, kun työntekijä palaa vanhempainvapaalta. Tämä voisi oikeasti lieventää sitä molempien osapuolten kannalta epäreilua tilannetta, että varsinkaan pienessä yrityksessä ei uskalleta palkata nuorta naista, kun pelätään niitä kuluja mitä syntyy sijaisrumbasta lapsen saamisen myötä.

Nuorten naisten työllistymisvaikeudet ovat yhteydessä siihen, että Suomessa suuri osa äideistä jää vuosiksi kokonaan kotiin. Ruotsissa on kolme kertaa yleisempää, että jo 0–2-vuotiaiden lasten vanhemmista yksi on töissä kokopäiväisesti ja toinen osa-aikaisesti.

Sukupuolten perinteiseen roolijakoon on helppo urautua, mutta suomalaisten miesten arvoissa on onneksi tapahtunut ja tapahtumassa merkittävä muutos. Vielä 1980-luvun lopussa suomalainen mies halusi lisää aikaa ennen kaikkea kalastukseen, metsästykseen ja remontointiin. Tällä vuosituhannella haaveet ovat siirtyneet perheeseen, lapsiin ja puolisoon. Asenteiden muutos luo perustan käytäntöjen muuttumiselle.

Vanhempainvapaata pitää uudistaa nykyajan vaatimusten ja lasten tarpeiden mukaiseksi. Miehille Ruotsin tapaan kiintiöidyt useiden kuukausien osuudet voisivat olla yksi ratkaisu. Se auttaisi luomaan perheille mallin, jossa päävastuu on vauvan ensimmäisinä elinkuukausina äidillä, sitten isällä ja sen jälkeen kummallakin vanhemmalla niin, että sekä isä että äiti ovat työelämässä vähintään osapäiväisesti.

Monelle nuorelle isälle on ymmärrettävästi kova paikka sanoa pomolle, että jäisin nyt puoleksi vuodeksi kotiin. Ruotsissa se on normaalia, ja silti länsinaapurissa tehdään paljon enemmän töitä kuin Suomessa. Vanhempainvapaiden lakisääteinen jakaminen olisi selkein tapa luoda työpaikoille ilmapiiri, jossa miesten jäämistä kotiin lasten kanssa pidetään oletusarvoisena, ei poikkeuksena. Isejä pitää kannustaa käyttämään puolet perhevapaista. Vastuu kuuluu myös työnantajille.

Ilahtuneena panin merkille, että myös SAK esitti hiljattain perhevapaiden jakamista. Ehkä aika alkaa olla kypsä!

Kai Mykkänen

kansanedustaja ja eduskunnan feministiryhmän jäsen

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Kai Mykkänen
Kai Mykkänen on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.

Leave a Comment