Ääliön vetoomus

Toimin edellisessä elämässäni runsaat viisi vuotta eduskuntatoimittajana. Istuin tuolloin satoja kertoja nyt remontissa olevan eduskuntatalon lehdistölehterillä ja seurasin alhaalla salissa käytävää keskustelua.

Keskusteluksihan sitä sanotaan, vaikka todellisuudessa eduskunnassa ei keskusteltu vaan jokainen piti vuorollaan monologin. Jos muiden puheista jotain tarttui, niin se oli toisen puolueen edustajan tekemä virhe, ne muutamat vastapuolelle annetut kehut olivat poikkeuksetta ironisia.

En muista yhdenkään edustajan koskaan muuttaneen käsitystään asioista sen perusteella, että olisi havainnut vastapuolen puheen valistaneen häntä. Tässä mielessä eduskunnassa käydyt väittelyt ovat puhdasta poliittista teatteria, tarkoitus ei ollut etsiä yhdessä ratkaisua, vaan osoittaa oman idean paremmuus. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, poliittinen teatteri kuuluu edustukselliseen demokratiaan.

Ongelma syntyy siitä, että eduskunnan tavat ovat levinneet julkiseen keskusteluun laajemminkin. Kun käydään julkista debattia säästöistä, maahanmuutosta tai verotuksesta, sitä ei tehdä, jotta ajatusten vaihdon kautta syntyisi parempia ideoita, vaan yhä useammin tarkoituksena on vain vakuuttaa jo ennestään samaa mieltä olevat. Varsinkin pakolais- ja maahanmuuttokeskustelussa näkyy, että vastapuolet eivät enää edes yritä kuunnella toisiaan.

Kun kerran omassa Facebook-päivityksessäni kiinnitin huomiota asiaan siitä näkökulmasta, että monet itseään suvaitsevaisina ja sivistyneenä pitävät ihmiset eivät enää pyri valistamaan vastapuolta vaan turvautuvat hekin nimittelyyn, sain hieman pelkistetysti vastaukseksi, ettei ääliöiden mielipiteitä tarvitsekaan huomioida. Taisinpa joidenkin mielestä itsekin kuulua ääliöihin, kun arvoni olivat kuulemma valovuosien päässä toisten keskustelijoiden arvoista. Jos toinen uskoo tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin ja toisen näkemykset ovat siitä valovuosien päässä, niin silloin kai jälkimmäinen, tässä tapauksessa minä, on rasistinen natsi, vaikkei itse sellaiseksi itseään koe.

Jaan näkemyksen siitä, että rajun ja mauttoman kielenkäytön maahanmuuttokeskustelussa aloitti nk. kriittinen osapuoli, mutta se ei oikeuta suvaitsevia matkimaan sitä. Valistuneiston on muutenkin hyvä pitää mielessä, että toisen puolen kielenkäyttö ei juonna pelkästä vihasta vaan myös kokemattomuudesta, sen mielipiteet ovat olleet julkisessa keskustelussa vasta verrattain vähän aikaa. Ei tarvitse kuin katsoa Jussi Halla-ahon käytöksen ja kielenkäytön muutosta nettivauhkoojasta kansanedustajaksi niin tajuaa, että kyllä sillä kriittiselläkin puolella opitaan tavoille kun saadaan kokemusta ja mahdollisuus.
queen-bond
Sivistyneistön on muutenkin hyvä aina välillä katsoa omia tekosiaan. Yksi Suomen tunnetuimpia ulkomaantoimittajia levitti Facebook sivustollaan kuvaa, jossa kuningatar Elisabeth käski James Bondia tappamaan Donald Trumpin. Pilahan se tietysti oli, mutta kyllä sen voi myös tulkita kannanotoksi, jonka mukaan Donald Trump on ääliö joka ansaitsee kuolla. Ja kun vastapuoli tekee samanlaisia eleitä, niihin monet tätäkin kuvaa fanittaneet menettävät malttinsa.

Tämä sokaistuminen omille toimille on ikävä piirre suomalaisessa keskustelukulttuurissa. Englannin kielessä on sanonta, jonka mukaan vastapuolelle on hyvä antaa ”benefit of doubt”, vapaasti suomennettuna se tarkoittaa armoa, ettei heti tulkitse vastapuolen ylilyöntejä pahimman mahdollisen olettaman mukaan. Suomessa lienee eittämättä jokunen rasisti ja jopa fasistikin, mutta enemmistö maahanmuuttokriitikoistakin lienee ihmisiä, jotka rakastavat ja välittävät kanssaihmisistään, jopa erivärisistä sellaisista.

Kun itseään sivistyneenä pitävät ihmiset lakkaavat välittämästä siitä, mitä vastapuoli ajattelee, kaikki häviävät. Toisen osapuolen ajattelun heikkouksiin pitää tarttua ja niitä pitää yrittää korjata, mutta nk. väärien mielipiteiden sivuuttaminen ei niitä ainakaan korjaa. Kärsivällisyys ja ymmärrys toista osapuolta kohtaan ovat arvokkaita arvoja nekin, kyllä me ääliötkin osaamme niitä arvostaa.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Eero Iloniemi
Eero Iloniemi on yhteiskuntasuhdekonsultti Fipra Finland Oy:ssä.

One thought on “Ääliön vetoomus

Leave a Comment