70 miljardin bisnes – missä metallin osaajat?

Tärkeät uudet laivatilaukset Suomesta ovat haaste koulutukselle.  Työpaikkoja tulee, mutta metallialan ammattikoulutukseen hakeudutaan entistä vähemmän tänäkin vuonna. Samaan aikaan laivanrakennusteollisuuden liiketoimintamahdollisuudet lasketaan olevan Suomessa seuraavan 10 vuoden aikana peräti 70 miljardia euroa. Hälytyskellojen pitää soida.

Ammatillista koulutusta ollaankin  nyt uudistamassa. Yksi keskeinen tavoite ammatillista koulutusta uudistettaessa pitää olla ammatillisen koulutuksen integroituminen vahvasti alueiden kehittämiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamiseen.  Myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista pitää voida edelleen lisätä ja koulutuksen kestoa tiivistää.

Meyer Turun telakka on todella kuukauden aikana saanut yhteensä neljä uutta risteilijätilausta. Meriklusterin kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on herättänyt tulevaisuususkoa ja tuonut valoa työllisyystilanteeseemme.

Kiitokset kuuluvat Meyer Turun telakalle. Sopimukset eivät kuitenkaan tulleet tyhjästä. Rahoitus oli näissäkin tilauksissa erittäin tärkeää. Sipilän hallitus on nostanut mm. risteilijäviennille tärkeät Finnveran vientitakuuvaltuudet 10 miljardilla eurolla 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuudet on kolminkertaistettu 22 miljardiin. Nämä korotukset ovat olleet olennainen tekijä tilausten saamisessa ja tärkeä edellytys. Myös ponnistelut maamme kilpailukyvyn hyväksi ovat totta kai tärkeitä

Risteilijätilauksen työllisyysvaikutukset ovat hyvin merkittävät.  Viimeisimmät tilaukset työllistävät suoraan 500 uutta työntekijää, kaikkiaan yhteisvaikutus on yli 15 000 henkilötyövuotta. Tilaus lisää myös telakan investointeja, mikä osaltaan tuo lisää työpaikkoja. Alihankintaketjujen kautta työllistävä vaikutus on suuri, jos tilaisuus osataan hyödyntää.

Samaan aikaan kun risteilytilaukset lisääntyvät, niin teknologiateollisuus on metallialalla laajentamassa toimintaansa muutenkin Turkua lähellä mm. Raumalla, Uudessakaupungissa ja Loimaalla. Laivanrakennusalan tavoite on aluksen rakentamisen läpimenoajan lyhentäminen jopa puoleen nykyisestä, jotta uusia tilauksia voitaisiin ottaa nopeammin vastaan. Tavoitteen toteutumisen kannalta keskeisintä ovat innovatiiviset ja joustavat alihankkijat. Risteilijöiden kokoamisen osalta tähdätään lohkokoon kasvattamiseen ja siihen, että ne varustellaan entistä pidemmälle valmiiksi.

Juuri huippuosaaminen on ollut ja on jatkossakin tärkeää. Teknologiateollisuuden ja metallialan tarpeet on tärkeää huomioida koulutuksessa ja ammatillisen koulutuksen suuntaamisessa.  Tämä on erityinen haaste juuri Varsinais-Suomessa, jossa työvoiman kysyntä on nyt suuri mutta vaikutus ulottuu koko maahanakin.  Tässä tarvitaan työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hyvää yhteistyötä ja aktiivista otetta niin ammatillisen koulutuksen kuin teknisen alan yliopistokoulutuksen osalta.

Koulutuksen tarkoituksenmukaisuus ja työntekijöiden osaavuus voidaan varmistaa rakentamalla korkeakoulujen yhteistyönä koulutusjatkumoita, vahvistamalla teknisten alojen houkuttelevuutta nuorille ja tuomalla korkeakoulujen koulutus-, tutkimus- ja kehittämispalvelut paremmin yritysten ulottuville. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen on tärkeää työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi. Korkeakoulujen erikoistumisella voidaan myös taata entistä parempi osaamistaso, kun saman katon alle kootaan erikoistumisalan parhaat asiantuntijat. Tällä keinoin voidaan luoda jopa kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä.

 

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Olavi Ala-Nissilä

Olavi Ala-Nissilä on kansanedustaja (kesk.).


Leave a Comment